Toimiva yhteiskunta
Toimiva yhteiskunta
Toimiva yhteiskunta
Toimiva yhteiskunta
Todellisuudessa yksityisen ja julkisen sektorin välinen toimiva yhteistyö on Suomelle merkittävä kilpailukykyvaltti.
Yhtäältä on totta, että julkisen talouden heikentynyt tilanne luo myös säästöpaineita, jotka haastavat suomalaisen yhteiskunnan peruspilareita. Tässä maailmantilanteessa on kuitenkin muistettava, että toimivat julkiset palvelut ovat yksi tärkeimmistä yhteiskunnallista luottamusta ylläpitävistä rakennuspalikoista. Siksi tulevalla hallituskaudella on varmistettava, että valtion palveluja tarjotaan monikanavaisesti eri asiakasryhmien palvelutarpeen mukaisesti koko maassa.
2020-luku on monine kriiseineen todistanut sen, että myös valtion palveluilta vaaditaan uudenlaista resilienssiä. Laajaa turvallisuuskäsitystä silmällä pitäen ei ole Suomen edun mukaista, jos valtion organisaatioilla ei ole asianmukaisia resursseja tehdä tarkoituksenmukaista ennakointityötä, jolloin toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin ei pystytä reagoimaan riittävällä nopeudella. Suomalaista palveluverkkoa tulee kehittää nimenomaan pahan päivän varalle – valtiolla tulee olla riittävän alueellisen läsnäolon varmistava organisaatiorakenne ja mahdollisuudet toimia tehokkaasti niin normaalioloissa kuin kriisinkin keskellä.
Tästä näkökulmasta myös valtion huono kilpailukyky työnantajana on merkittävä tulevaisuusuhka, johon tulee vastata paremmilla työehdoilla ja työnantajamielikuvan kehittämisellä. Julkiset resurssit ovat niin ikään yksi keino ratkoa suomalaisten työmarkkinoiden ongelmia. Kenties yksi isoimmista syistä Suomen pohjoismaalaisittain korkeaan työttömyysasteeseen on työllisyyspalveluiden riittämätön resursointi. Nopean uudelleentyöllistymisen tukeminen vastaa myös Suomen talouden tulevaisuuden pitkäaikaisiin haasteisiin pidentämällä työuria etenkin keskeltä.
- Valtion palvelut ovat olennainen osa infrastruktuuria, joka mahdollistaa asumisen, työnteon, opiskelun ja yritysten kasvun ihmisten ja luonnon hyvinvoinnista huolehtien.
- Valtion palveluja tarjotaan monikanavaisesti eri asiakasryhmien palvelutarpeen mukaisesti koko maassa. Valtion palveluverkkoa kehitetään niin, että valtiolla on alueellista läsnäoloa tukeva rakenne ja riittävät resurssit sekä normaalioloissa että häiriötilanteissa.
- Valtion kilpailukykyä työnantajana parannetaan.
- Työllisyyspalveluihin tulee kohdentaa lisäresursseja, jotta työnhakijan palvelumalli johtaa tavoitteen mukaisesti nopeaan työllistymiseen.
- Puolustusministeriön hallinnonalalla turvataan riittävät resurssit puolustuskyvyn ja kokonaismaanpuolustustyön ylläpitämiseen ja kehittymiseen pitkäjänteisesti.
- Siviilihenkilöstön suhteellisesta ja tasapuolisesta tehtävien osuudesta huolehditaan.
- Maahanmuuttoviraston toimintamäärärahojen ja edellytysten tarkastelu on tehtävä kokonaisuutena.
- Määrärahoihin on tehtävä kokonaisvaltaisen ja pitkäjänteisen maahanmuuttopolitiikan mahdollistava tasokorotus.
- Hyvinvointialueille ei siirretä uusia tehtäviä ennen kuin niiden toiminta on vakiintunut ja valittu malli on osoittanut toimivuutensa sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen tehtävissä.
järjestelmän
kehittäminen
turvallisuuden
vahvistaminen
tunnistaminen ja
kehittäminen
yhteiskunta