Palkkaus, lomat ja vapaat
Palkkaus, lomat ja vapaat
Palkkaus, lomat ja vapaat
Palkkaus, lomat ja vapaat
Asiantuntijoiden ja esimiesten palkkaus perustuu alan työehtosopimuksen määrittelemään palkkausjärjestelmään. Palkkausjärjestelmä koostuu työn vaativuuden arvioinnista sekä henkilökohtaisesta palkanosasta ja mahdollisista työpaikkakohtaisista eristä.
Kesälomasi aikana tilillesi maksettava summa koostuu lomapalkasta ja yleensä myös lomarahasta. Lomaraha on tavallisesti 50 prosenttia lomapalkasta. Summan maksuajankohta vaihtelee työpaikka- ja työehtosopimuksittain.
Vuosiloma on työsuhteen aikana kertyvää palkallista lomaa. Loma-ajalta maksetaan vähintään työntekijän säännönmukainen palkka luontaisetuineen.
Perhevapaat auttavat sovittamaan yhteen vanhemmuuden ja työelämän velvoitteet. Niihin kuuluvat äitiys- ja isyysvapaat, vanhempainvapaa, hoitovapaa sekä erilaiset perheenjäsenten äkillisiin sairastumisiin liittyvät vapaat
Opintovapaalla olet vapautettu työstäsi koulutusta tai opiskelua varten. Työsuhteesi jatkuu, mutta työnteko ja palkanmaksu keskeytyvät.
Arkipyhät ovat palkallisia vapaapäiviä. Arkipyhän vaikutukset työaikaan ja niistä maksettavat korvaukset kannattaa tarkistaa oman alasi työehtosopimuksesta. Itsenäisyyspäivän palkallisuudesta on säädetty laissa.
Vuorotteluvapaa
Vuorotteluvapaa on järjestely, jossa työntekijä jää vapaalle työstään ja sopii tästä vapaasta työnantajan kanssa vuorottelusopimuksella. Vapaalle jäävän työntekijän tilalle täytyy palkata työtön työnhakija, mutta työtehtävien ei välttämättä tarvitse olla samoja. Voit käyttää vapaan haluamallasi tavalla jäädesssäsi vuorotteluvapaalle.
Ensinnäkin sinulla on oltava vähintään 20 vuoden työhistoria ennen vapaan alkamista. Tähän lasketaan eläkettä kerryttänyt palkkatyö sekä yrittäjyysaika 18-vuotiaasta alkaen. Työhistoriaan voidaan myös laskea aika, jolloin olet ollut hoitovapaalla, varusmies- tai siviilipalveluksessa tai aika, jolta sinulle on maksettu sairausvakuutuslain mukaista äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa tai erityishoitorahaa.
Vuorotteluvapaalle jääminen edellyttää myös, että olet ollut kokoaikatyössä ja saman työnantajan palveluksessa yhdenjaksoisesti vähintään 13 kuukautta ennen vapaan alkamista. Työajan on täytynyt olla yli 75 % alalla sovellettavasta kokoaikaisen työntekijän työajasta. 13 kuukauden jakso voi sisältää enintään 30 palkatonta kalenteripäivää
Lisäksi vuorotteluvapaalle jääminen edellyttää, että sijaiseksi palkataan työtön työhakija, jonka työttömyys on jatkunut yhdenjaksoisesti tai osissa vähintään 90 kalenteripäivää vuorotteluvapaan alkamista edeltäneiden 14 kuukauden aikana. Yhden päivän työttömyys riittää, jos sijainen on alle 30-vuotias työtön työnhakija, jonka ammatti- tai korkeakoulututkinnon suorittamisesta on kulunut enintään vuosi, tai jos sijainen on vuorotteluvapaan alkaessa alle 25-vuotias tai yli 55-vuotias.
Vuorotteluvapaan kesto on vähintään 100 ja enintään 180 kalenteripäivää. Jos vuorotteluvapaasi kestää alle 180 päivää, vapaata voidaan pidentää enintään 180 päivään, jos sovit tästä työnantajasi kanssa vähintään kaksi kuukautta ennen alun perin sovitun vuorotteluvapaan päättymistä.
Vuorotteluvapaan ajalta maksetaan vuorottelukorvausta, jonka suuruus on 70 prosenttia siitä työttömyyspäivärahasta, johon sinulla olisi oikeus työttömäksi jäädessäsi. Työttömyyspäivärahan lapsikorotuksia ei oteta huomioon. Vuorottelukorvausta haetaan työttömyyskassalta, jos jäsenyysaikaa on kertynyt vähintään 26 viikkoa ennen vapaan alkamista.
Vuorotteluvapaalta ei voi jäädä suoraan vanhuuseläkkeelle. Vuorotteluvapaan yläikäraja on sidottu lakisääteiseen vanhuuseläkeikään siten, että se on vanhuuseläkkeen alkamisen alaikäraja vähennettynä kolmella vuodella. Vuorotteluvapaan yläikäraja ei koske ennen vuotta 1957 syntyneitä.