Työssä jaksaminen
Työssä jaksamiseen vaikuttavat työolot, tarvittava osaaminen, työn mielekkyys, työkyky ja yksityiselämän tasapaino. Merkittävässä roolissa ovat työyhteisötekijät, johtaminen ja työn palkitsevuus. Oleellista on, tunteeko työntekijä saavansa ponnisteluiden vastineeksi palkitsevuutta palkan lisäksi muun muassa arvostuksen, turvallisuudentunteen tai uralla etenemismahdollisuuksien muodossa.
Työtapaturmat ja ammattitaudit
Työtapaturmaksi kutsutaan äkillistä ja yllättävää ulkoisten tekijöiden aiheuttamaa tapahtumaa työssä, joka johtaa työntekijän loukkaantumiseen. Työtapaturmat ovat tapaturmia, jotka tapahtuvat työpaikalla, matkalla töihin tai töistä kotiin tai työnantajan määräämän työ- tai asiointimatkan aikana. Työperäiset sairaudet ovat puolestaan joko ammattitauteja tai työperäisiä sairauksia, jolloin sairastuminen liittyy työhön, mutta ammattitaudin kriteerit eivät täyty.
Häirintä ja epäasiallinen kohtelu
Häirintä on teko, joka on luonteeltaan yksipuolinen ja vastentahtoinen häiritylle. Häirintä ja epäasiallinen kohtelu on kielletty työturvallisuuslaissa. Tasa-arvolaki kieltää seksuaalisen ja sukupuolen perusteella tapahtuvan häirinnän. Työnantajalla on velvollisuus ennaltaehkäistä häirintää ja hänen on ryhdyttävä tarpeellisiin toimiin asian selvittämiseksi ja häirinnän poistamiseksi heti saatuaan tiedon asiasta.
Työhyvinvointikortti-koulutus parantaa työssä jaksamista
Työhyvinvointikortti on Ammattiliitto Pron vastaus työssä jaksamisen parantamiseksi ja työurien pidentämiseksi. Päivän mittainen koulutus innostaa ja ohjaa työyhteisöjä kehittämään työpaikkaansa yhteisvoimin. Kurssipäivä koostuu kolmesta osasta sekä lopputentistä. Kouluttajamme ovat TTK:n valmentamia ja käytämme TTK:n koulutusaineistoa.
Työsuojelun tavoitteena on turvallisuuden varmistaminen
Työsuojelutyön tavoitteena on taata turvalliset, terveelliset, viihtyisät ja kehittävät työolot sekä tukea henkilöstön työkykyä. On tärkeää, että työympäristö on fyysisesti ja psykososiaalisesti kunnossa. Työympäristön tilaa tulee jatkuvasti tarkkailla. Muutosten vaikutukset ennakoidaan ja epäkohdat korjataan.
Parhaimmillaan työsuojelu on osa jokapäiväistä työntekoa. Silloin on helppo luoda työsuojelukäytäntöjä, joita henkilöstö noudattaa. Työsuojelun merkitys ja arvostus ovat suorassa suhteessa johdon ja henkilöstön työsuojeluasenteisiin. Tehokas työsuojelu perustuu järjestelmälliseen ja suunnitelmalliseen yhteistyöhön. Työsuojelu perustuu myös useisiin velvoittaviin lakeihin, asetuksiin ja muihin normeihin.
Kenen puoleen käännyn työsuojeluasioissa?
Kenelle työsuojeluasiat kuuluvat?
Työsuojelu on yhteistyötä ja koskee koko henkilöstöä. Jokainen on velvollinen ilmoittamaan työympäristössä havaitsemistaan puutteista työnantajalle ja työsuojeluvaltuutetulle.
Työpaikalla laadittuja yleisiä turvallisuusohjeita on kaikkien noudatettava. Jokaisen on myös tunnettava omaa työtään koskevat määräykset ja ohjeet, tiedostettava oman työnsä ja työympäristönsä vaarat sekä osattava asianmukaiset suojautumiskeinot. Vastuu työsuojelun opastuksesta ja ohjauksesta on työnantajalla.
Työsuojelullisten näkökohtien huomioon ottaminen osoittaa hyvää ammattitaitoa. Se edellyttää myös sitä, että jokainen saa tietää riittävän ajoissa työtehtäviänsä ja työpaikkaansa koskevat muutokset.
Esimiehillä on oman toimenkuvansa ja asemansa mukainen toiminnallinen ja tuotannollistaloudellinen vastuu sekä päätösvalta työsuojeluasioissa. He arvioivat esitettyjen työsuojelutoimien tarpeen ja tärkeysjärjestyksen, päättävät tarvittavista voimavaroista ja toteutuksesta. Jos esimiehen oma päätösvalta ei ole riittävä, hänen tulee viedä asia oman esimiehensä ratkaistavaksi.
Lisätietoa työsuojelusta
Kemikaaliturvallisuus työpaikalla
Kemikaaliturvallisuus työpaikalla -opas tarjoaa tukea kemiallisten tekijöiden hallintaan työpaikalla. Se sisältää esimerkkejä erilaisista töistä ja niihin liittyvistä toimintamalleista ja kemiallisten riskien hallintakeinoista.