Hyppää pääsisältöön

Anonyymin tietovuotajan asema paranee

mies pitelee oikein ja väärin vaihtoehtoja käsissään
KirjoittanutAnu Vallinkoski
KuvaIstockphoto
mies pitelee oikein ja väärin vaihtoehtoja käsissään
Uusi laki tarjoaa luottamuksellisen kanavan kertoa työpaikan mahdollisista väärinkäytöksistä. Ilmiannot saattavat nostaa esiin rikkomuksia, jotka muuten jäisivät piiloon.

Ammattiyhdistysliikkeen pitkään ajama tavoite tietovuotajan aseman parantamisesta etenee. EU:n niin sanotun whistleblower-direktiivin pohjalta tehty hallituksen esitys oli eduskunnan käsittelyssä syyskuussa 2022. Vähintään 50 työntekijän yksityisen sektorin organisaatioilla sisäinen ilmoituskanava on otettava käyttöön viimeistään 17.12.2023. Muiden organisaatioiden osalta sisäinen ilmoituskanava on otettava käyttöön lain tullessa voimaan

Lain tarkoituksena on suojata yrityksissä tai julkisissa organisaatioissa tapahtuneista väärinkäytöksistä kertovan tietovuotajan asemaa. Keskeistä laissa on ilmiantajan anonymiteetin turvaaminen.

Laki velvoittaa 50 hengen yrityksiä

Lain mukaan yli 50 henkeä työllistävillä organisaatioilla on velvollisuus perustaa sisäinen anonyymi ilmoituskanava. Lisäksi Suomeen perustetaan yleinen valtioneuvoston oikeuskanslerin ylläpitämä niin ikään nimetön ilmoituskanava.

– Tämä on tärkeä laki. Toivon mukaan sen ansiosta nousee esiin väärinkäytöksiä ja rikkomuksia, jotka muuten jäisivät pimentoon, yhteyspäällikkö Liisa Halme Ammattiliitto Prosta sanoo.

Kynnys kertoa omalla nimellä rikkomusepäilyistä voi olla korkea etenkin, jos epäilyksiä herättävät esimiehen tai johtoportaassa työskentelevän tekemiset.

EU-komission teettämän tutkimuksen mukaan unionin alueella julkiset taloudet kärsivät yksin hankintoihin liittyvän korruption vuoksi vuosittain miljardien eurojen vahingot.

Yrityksissä väärinkäytökset voivat olla esimerkiksi petoksia, asiakkaiden tai yhtiön salassapidettävien tietojen luovuttamista kolmansille osapuolille, kiusaamista tai häirintää.

EU-komission teettämän tutkimuksen mukaan unionin alueella julkiset taloudet kärsivät yksin hankintoihin liittyvän korruption vuoksi vuosittain miljardien eurojen vahingot.

Brittiläisen konsulttiyhtiö Cambridge Analytican tapaus on esimerkki yksittäisen tietovuotajan paljastamasta väärinkäytöksestä. Yhtiössä työskennellyt ilmiantaja paljasti yhtiön käyttäneen 87 miljoonan Facebook-käyttäjän tietoja Donald Trumpin presidentinvaalikampanjassa ja Britannian EU-eroa ajaneessa Brexit-kampanjassa.

Henkilöstö mukaan suunnitteluun ja kehittämiseen

– Olennaista laissa on ehdottoman anonymiteetin varmistaminen. Ilmiantajien pitää pystyä luottamaan siihen, että heidän henkilöllisyytensä ei paljastu, Halme tähdentää.

Hänen mukaansa henkilöstön edustajien pitää päästä mukaan suunnittelemaan oman organisaationsa ilmiantojärjestelmää ja todentamaan sen toimivuutta ennen järjestelmän käyttöönottoa. Järjestelmästä pitäisi tehdä huolellinen riskianalyysi.

Työnantajan on myös syytä järjestää koko henkilöstölle koulutus ilmoituskanavan käytöstä.

Olennaista laissa on ehdottoman anonymiteetin varmistaminen. Ilmiantajien pitää pystyä luottamaan siihen, että heidän henkilöllisyytensä ei paljastu.

Vielä ilmiantokanavan käyttöönoton jälkeenkin henkilöstön edustajien pitäisi päästä mukaan arvioimaan ja kehittämään sitä. Käytön yhteydessä saattaa nousta esiin asioita, jotka olisi parempi tehdä toisin.

Lain mukaan yli 50 henkeä työllistävien organisaatioiden pitää luoda oma ilmoituskanava. Halme kuitenkin puhuu ulkopuolisen ylläpitämän kanavan puolesta.

– Esimerkiksi Itävallassa tällaisten ilmiantojen käsittely on ollut neutraalin viranomaisen vastuulla. Tällainen järjestelmä voisi luoda vielä enemmän luottamusta, Halme pohtii.

Osalla yrityksistä on jo nimetön ilmoituskanava

Monilla Suomessa toimivilla yrityksillä ja organisaatioilla on jo nyt sisäisiä ilmoituskanavia nimettömille ilmiantajille.

Esimerkiksi vakuutusyhtiö Ifillä on useita erilaisia ilmoituskanavia.

– Meillä on alkuvuodesta 2020 lähtien ollut järjestelmä, jonka kautta voi kertoa joko omalla nimellään tai nimettömänä vakavista väärinkäytösepäilyistä. Tämän lisäksi meillä on kanava, jossa voi kertoa harmittomammista tapauksista, vaikkapa tahattomista virheistä, Ifin pääluottamusmies Merja Koistinen kertoo.

Yhtiön yt-neuvottelukunta käsitteli aikoinaan vakavien väärinkäytösten ilmoittamiseen tarkoitettua järjestelmää.

– Meillä on koottu hyvin ja selvästi kaikki erilaiset ilmoituskanavat yhdelle verkkosivulle. Siellä on myös selitetty, millaisista asioista mihinkin kanavaan pitäisi ilmoittaa, Koistinen sanoo.

Ilmoitus vakavasta väärinkäyttöepäilystä menee suoraan ulkopuolisen whistleblowingiin erikoistuneen yrityksen ylläpitämälle kanavalle. Yritys välittää ilmoitukset edelleen Ifille.

Ulkopuolista palvelua käyttämällä on tarkoitus varmistaa ilmoittajan anonymiteetti.

Ulkopuolista palvelua käyttämällä on tarkoitus varmistaa ilmoittajan anonymiteetti. Järjestelmä ei ole yhteydessä Ifin IT-järjestelmiin, eikä se jäljitä IP-osoitteita tai muita tietoja, joiden avulla viestin lähettäjän voisi tunnistaa.

Ilmoituksen saatuaan Ifin oma väki alkaa selvittää tapausta. Ilmoittaja saa palvelun kautta Ifilta joko vastauksen tai lisäkysymyksen 7 päivän kuluessa.

– Järjestelmämme tuntuu toimivan hyvin. Nyt näyttää siltä, että meidän ei tarvitse tehdä siihen muutoksia uuden lain vuoksi, Koistinen sanoo.

Tee ilmoitus, jos siltä tuntuu

Epäilyttävää toimintaa työpaikallaan havainnut saattaa miettiä, onko asia niin vakava, että siitä pitää kertoa eteenpäin. Liisa Halme kannustaa ilmoittamaan epäilyistäkin.

– Jos tulee vähänkin semmoinen olo, että pitäisi raportoida johonkin, niin ilmoitus kannattaa tehdä. Jos joku rikkoo lakia tai sääntöjä, on velvollisuuskin tehdä ilmoitus. Yhtiön tehtävä on sitten selvittää, onko epäilyssä perää. Asiat eivät muutu, jos niihin ei puutu, Halme sanoo.

Jos tulee vähänkin semmoinen olo, että pitäisi raportoida johonkin, niin ilmoitus kannattaa tehdä. Jos joku rikkoo lakia tai sääntöjä, on velvollisuuskin tehdä ilmoitus.

Hän tähdentää, että ilmoittajan on syytä varmistaa kaksi asiaa: Ensinnä se, että kertoo värittämättä ja liioittelematta vain sen, minkä on itse havainnut. Ja toiseksi se, ettei anna vahingossa vihjeitä tai tietoja, jotka voivat paljastaa oman henkilöllisyyden.

Halme toivoo, että vastaisuudessa nimettömien kanavien asiallinen käyttö muodostuisi normaaliksi toiminnaksi yrityksissä ja organisaatioissa.

– Uskon, että näiden kanavien ansiosta esimerkiksi työpaikkakiusaaminen ja häirintä vähenee ja toisaalta työhyvinvointi kohenee.