EU:n on aika kehittää lakko-oikeutta
EU:n on aika kehittää lakko-oikeutta
Lakko-oikeus on demokratiassa keskeinen työntekijöiden perusoikeus, joka on tunnustettu kansainvälisessä oikeuskäytännössä ja EU:n perusoikeusasiakirjassa. EU-maiden erilaiset lähestymistavat ja perusteet lakkojen rajoittamiselle korostavat tarvetta tiukempaan sääntelyyn EU-tasolla. Esimerkiksi Teslan ideologinen vastustus työehtosopimuksille ja Suomen hallituksen suunnitelmat lakko-oikeuden heikentämisestä osoittavat, että EU:n on otettava aktiivisempi rooli työntekijöiden oikeuksien suojelemisessa.
Tyypillisesti lakot liittyvät tilanteisiin, joissa työehtosopimusta ei ole tai se ei ole enää voimassa, ja työntekijät pyrkivät neuvottelujen vauhdittamiseen lakkotoimilla. Poliittinen lakko taas kohdistuu poliittiseen päätöksentekoon, ei työ- tai virkaehtosopimuksiin tai työnantajiin. Tukilakossa, eli myötätuntolakossa, osoitetaan tukea jonkin toisen toimipaikan tai alan lakossa oleville.
– Lakko-oikeuden kehittämisen tavoitteena tulisi olla myös näiden muiden työtaisteluiden, kuten tukilakkojen ja poliittisten lakkojen, parempi huomioiminen, Pron puheenjohtaja Jorma Malinen sanoo.
Sen luo mennään, ken halvimmalla tekee
Euroopan unionin periaatteet vapaasta liikkuvuudesta vaativat tasapainoa, joka sisältäisi myös oikeuden rajat ylittäviin työtaistelutoimiin. Ilman tätä tasapainoa pääoma voi hyödyntää maiden välisiä eroja työntekijöiden oikeuksissa, mikä johtaa kilpailuun alimpien oikeuksien puolesta, Malinen muistuttaa.
– Ylikansalliset tukilakot tulisi mahdollistaa, sillä nykyinen eurooppalainen sääntely ei riittävästi tue työntekijöiden perusoikeuksia ja järjestäytymisoikeutta, Malinen sanoo.
Suomessa ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäyttö oli muutama viikko sitten otsikoissa esimerkiksi metsänhoidossa. Neljän euron tuntipalkan lisäksi lisiä ei makseta ja työntekijöitä painostetaan hiljaisuuteen.
Eurooppaa on kehitettävä työntekijän oikeus edellä
Poliittiset lakot ovat säänneltyjä Euroopassa, mutta niiden käytännön toteutus vaihtelee maittain. Professori Olivier De Schutterin tekemä tutkimus osoittaa, että poliittiset lakot, jotka liittyvät työntekijöiden sosiaalisiin ja taloudellisiin etuihin, ovat laajalti sallittuja EU-maissa. Kuitenkin joissain maissa, kuten Suomessa, hallitus pyrkii rajoittamaan poliittisten lakkojen kestoa, mikä uhkaa työntekijöiden oikeutta ilmaista näkemyksiään.
– Eurooppaa on kehitettävä kansalaisten ja työntekijöiden oikeudet edellä, ja poliittiset lakot, joilla vastustetaan työelämän heikentämistä ja sosiaaliturvan alasajoa, on saatava myös käytännössä toimiviksi työkaluiksi kaikissa Euroopan maissa, Malinen toteaa.
EU:n perussopimukset rajaavat lakko-oikeuden periaatteessa unionin suoran toimivallan ulkopuolelle. Kuitenkin esimerkiksi vähimmäispalkkadirektiivin myötä on osoitettu, että toimivaltarajaa voidaan venyttää yhteisen poliittisen tahdon myötä. Lisäksi parlamentin painostuksella voidaan selkeyttää lakko-oikeutta komission poliittisella ohjauksella.
Pro katsoo, että Euroopan unionissa kansalliset ja ylikansalliset lakot, mukaan lukien myötätunto-, tuki- ja poliittiset lakot, tulee turvata eurooppalaisella sääntelyllä ja taata oikeus rajat ylittäville solidaarisuustoimille. Lue lisää.
On tärkeää, että Euroopan parlamentti edistää työelämän positiivista kehitystä ja turvaa työntekijöiden oikeudet myös Suomessa. Äänestä EU-vaaleissa 9.6.2024.
ETUCin oikeudellinen asiantuntija Wiebke Warneck luettelee tutkimuksessaan Strike rules in the EU27 and beyond (2007) erilaisia työtaistelutoimia, joita EU-maissa sallitaan:
EU27-maiden kuva kollektiivisen toiminnan eri muodoista on hyvin vaihteleva eikä samaa termiä aina käytetä eri maissa samaa tarkoittavasti. Jotkin lakon muodot ovat laillisia joissakin maissa, mutta kiellettyjä toisissa.
Belgiassa, Italiassa ja Ranskassa oikeus kollektiiviseen toimintaan on yksilön oikeus. Saksassa, Kreikassa, Puolassa, Tšekissä, Slovakiassa ja Ruotsissa lakkoa on käytettävä ammattiliittojen toimesta.
"Puhtaasti poliittiset” lakot ovat useimmissa maissa ainakin teoriassa kiellettyjä. Poikkeuksia ovat Tanska, Suomi, Irlanti, Italia ja Norja.
Myötätuntolakkoja (tukilakkoja eli solidaarisuustoimia) - muiden työntekijöiden tukemista heidän ensisijaisissa toimissaan - pidetään nykyään monissa maissa laillisina tietyin edellytyksin. Poikkeuksena ovat Latvia, Luxemburg, Alankomaat ja Yhdistynyt kuningaskunta. Saksassa ja Italiassa solidaarisuustoimintaa koskevien sääntöjen tilanne on varsin monimutkainen. Espanjassa sen laillisuus on selvitettävä tapauskohtaisesti.
Lakkovartiointi (picketing): Tässä yleiskatsauksessa otetaan huomioon vain suullinen suostuttelu; tällaisissa tapauksissa se on laillista kaikissa maissa, joissa tämä toimintamuoto on mainittu, Ranskaa lukuun ottamatta. Fyysinen väkivalta sen sijaan on poikkeuksetta kielletty.
Boikotit ovat sallittuja Tanskassa, Alankomaissa, Norjassa, Portugalissa ja Ruotsissa ja saarrot Tanskassa, Suomessa, Norjassa ja Ruotsissa.
Hidastuslakko (Go-slow, jossa hidastetaan työntekoa) on kollektiivisen toiminnan laillinen muoto Suomessa, Saksassa, Kreikassa, Irlannissa, Luxemburgissa, Maltalla, Alankomaissa, Norjassa, Portugalissa, Ruotsissa, Saksassa, Irlannissa, Luxemburgissa, Maltalla, Norjassa, Portugalissa, Ruotsissa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa, kun taas Belgiassa, Tanskassa ja Ranskassa se on kielletty.
Hidastuslakko (italialainen lakko, work-to-rule, jossa tehdään vain minimityö eli työnjohdon käskemä työ), on laiton Tanskassa, Ranskassa ja Norjassa, mutta sitä voidaan käyttää Kyproksella, Suomessa, Saksassa, Kreikassa, Unkarissa, Irlannissa, Luxemburgissa, Maltassa, Alankomaissa, Espanjassa, Ruotsissa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa.
Varoituslakko (yleensä lyhyt lakko, jolla vauhditetaan neuvotteluja) on sallittu Bulgariassa, Kyproksella, Virossa, Saksassa, Unkarissa, Liettuassa, Puolassa ja Romaniassa. Useimmissa näistä maista tämän toimintamuodon kestoa on rajoitettu.
Kansainvälisiä tukitoimia (International secondary action) pidetään laillisina Belgiassa, Kreikassa (tietyin edellytyksin), Irlannissa, Italiassa, Luxemburgissa, Norjassa ja Ruotsissa. Useimmissa maissa tämä edellyttää, että ensisijainen lakko ulkomailla on laillinen.
EU-maissa on myös rajoituksia, jotka koskevat oikeutta ryhtyä työtaistelutoimiin. Ne voivat liittyä työrauhavelvoitteeseen, tarpeeseen pyrkiä riitojen rauhanomaiseen ratkaisuun ennen kollektiivisiin työtaistelutoimiin ryhtymistä tai tarpeeseen tarjota vähimmäispalveluja lakon aikana tietyillä aloilla. Myös jotkin työntekijäryhmät, esimerkiksi julkiset virkamiehet, voidaan sulkea osin tai kokonaan työtaisteluoikeuden ulkopuolelle.
Sinua voisi kiinnostaa etenkin nämä
Paikallisen sopimisen edistäminen hallituksen tavalla ei paranna sopimisen edellytyksiä työpaikoilla
