Ympäri Eurooppaa on viime kesinä kärsitty ennätyshelteistä, joista on saatu maistiaisia myös Suomessa. Ilmastonmuutoksen edetessä sään ääri-ilmiöt tulevat vaikuttamaan yhä useamman suomalaisen työoloihin.
Pron työympäristöasiantuntija Tanja Luukkanen muistuttaa, että työturvallisuuslain mukaan työnantajalla on velvoite huolehtia työntekijän terveydestä ja turvallisuudesta työssä. Se kattaa myös lämpöolosuhteet.
– Työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajaa selvittämään työpaikan vaaratekijät ja arviomaan niiden merkityksen terveydelle. Riskiarvion tekemisessä sekä vaaratekijöiden terveydellisten vaikutusten arvioinnissa kannattaa hyödyntää työterveyshuoltoa asiantuntijana, Luukkanen sanoo.
Laissa ei ole sitovia lämpötilojen raja-arvoja, vaan säätely perustuu työsuojeluhallinnon ohjeistuksiin. Vakiintunut käytäntö on, ettei työpaikan lämpötilan tulisi kevyessä tai keskiraskaassa työssä ylittää 28 astetta. Jos työtilaa ei esimerkiksi pimennysverhojen tai tuulettimien avulla saada viilennettyä riittävästi, on työntekijällä oikeus pitää kerran tunnissa kymmenen minuutin tauko. Jos lämpöä on 28–33 astetta, pitenee tauko 15 minuuttiin.
– Vaihtoehtoisesti voi mennä tauon ajaksi työskentelemään viileämpään tilaan. Tauollakin pitäisi ulkotöissä päästä vähintään varjoon, Luukkanen kertoo.
Pelkän lämpömittarin perusteella turvallista työskentelylämpötilaa ei voi kuitenkaan määrittää, sillä olosuhteet vaihtelevat ala- ja työpaikkakohtaisesti. Huomioon on otettava niin ilman liike kuin kosteus, työn raskausaste ja mahdolliset suojavarusteet.
– Monissa töissä, esimerkiksi metsureilla, on päällä paksut, viiltosuojatut housut, pitkähihainen, paksu takki, pitkävartiset saappaat, suojalasit ja kypärä, Luukkanen sanoo.
Pidä huolta oikeuksistasi
Lainsäädännössä on Luukkasen mielestä täsmentämisen varaa, sillä suosituksia noudatetaan työnantajien toimesta kirjavasti. Tietoisuutta voidaan lisätä myös tiedottamisella ja kohdentamalla hellekesinä työsuojelutarkastuksia tietyille aloille.
– Työntekijät voivat olla aika yksin näiden asioiden kanssa. Joissain ulkotöissä työskentelyolosuhteet ovat olleet niin rankat, että työntekijä on käyttänyt hellepäivinä omia vapaapäiviään suojellakseen terveyttään.
Kuumuus kuormittaa elimistöä, laskee työtehoa ja lisää tapaturmariskiä. Esimerkiksi sydän- tai verisuonitauti voi joskus estää kuumassa työskentelyn kokonaan. Jos lämpötila heikentää työtehoa, kannattaa asiasta ilmoittaa työnantajalle kirjallisesti ja ottaa yhteyttä työsuojeluvaltuutettuun.
– Työnantajan täytyy kuormittumista havaitessaan ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin tai kertoa perustelut, miksi niihin ei ryhdytä, Luukkanen sanoo.
Etätöissä työskentelylämpötilan valvominen ja toimenpiteet jäävät työntekijän itsensä vastuulle. Jos lämpötila kohoaa liian korkeaksi, samat ohjeistukset pätevät myös etätyössä. Ilmastoituun toimistoon palaaminen voi olla myös hyvä vaihtoehto.
Artikkeli on julkaistu alun perin 24.8.2022.
Rakennusala luottaa paikalliseen sopimiseen
Sään ääri-ilmiöt hankaloittavat työtä esimerkiksi rakennusalalla. Haasteina ovat helteen lisäksi UV-säteilyn lisääntyminen ja ankarat pakkaset.
– On hyvä, että tämä asia on nostettu taas keskusteluun. Pitäisi jo miettiä kiireen vilkkaa, miten sään ääri-ilmiöihin tulevaisuudessa suhtaudutaan, Pron rakentamisen ja rakennusteollisuuden sopimusalavastaava Jyrki Suihkonen sanoo.
Rakennusalalla kuumimmissa olosuhteissa työskentelevät esimerkiksi asfalttia tai bitumikattoja tekevät työntekijät. Suihkonen nostaa esiin myös nosturikuskit, jotka saattavat vanhemmissa nosturimalleissa tehdä töitä ilmastoimattomassa lasikopissa.
Suihkosen mukaan rakennusalalla noudatetaan työturvallisuuslain suosituksia. Lisäksi yksittäisillä työmailla on voitu hyödyntää paikallista sopimista esimerkiksi pakkasrajoista päätettäessä.
– Luottaisin edelleen nykyiseen malliin. Toistaiseksi Suomen oloissa on pärjätty työtä tauottamalla ja juomalla riittävästi, Suihkonen sanoo.
Pron jäsenet ovat rakennusalalla yleensä työnjohtajia, jotka liikkuvat työnsä puolesta työmaalla, mutta eivät ole jatkuvasti säiden armoilla. Heillä on kuitenkin vastuu alaisten työturvallisuudesta.
– Uskon, että tulevaisuudessa rakennusalalla pitää kiinnittää entistä enemmän huomiota henkilökohtaisiin varusteisiin niin, että ne suojaavat riittävästi esimerkiksi UV-säteilyltä, mutta ovat samalla hengittäviä. Lisäksi on kiinnitettävä huomiota taukotiloihin. Työmaille asennettavissa parakeissa olisi hyvä olla ilmastointi, Suihkonen sanoo.