Tiistaina 1. heinäkuuta:
– Pron työelämäneuvonta, Kimmo puhelimessa, miten voin auttaa?
– No täällä on Pertti, terve. Kuule, mä oon täällä meidän firmassa luottarina, ja nyt meillä alkaa irtisanomiset. Toimari sanoi, ettei enää tartte neuvotella, ollaan sen verran pieni firma….
– Kuinkas monta teitä sitten on?
– Meitä on tällä hetkellä 45……
– Niin no….
Heinäkuun alussa voimaan tulleet muutokset yhteistoimintalakiin heikentävät työntekijöiden asemaa merkittävästi. Lain soveltamisraja nousi siten, että lakia sovelletaan pääasiassa vain vähintään 50 työntekijää työllistäviin yrityksiin. Pienemmissä, 20–49 työntekijän yrityksissä, vuoropuheluvelvoite keveni. Muutosneuvottelujen vähimmäisajat puolittuivat. Positiivista on vain se, että lakiin tuli uusi 30 päivän vähimmäisaika neuvotteluesityksen ja työsuhteen päättymisen väliin tietyissä tilanteissa.
Hallitus perustelee uudistusta pienten yritysten hallinnollisen taakan keventämisellä ja yritysten reagointikyvyn parantamisella. Käytännössä pienissä yrityksissä tarpeellinen vuoropuhelu jää työnantajan määriteltäväksi ja voi kuihtua kokonaan. Suurissa yrityksissä jatkuva vuoropuhelu säilyy.
Työvoiman vähentäminen käy siis nopeammin kuin ennen. Miten lainsäätäjä olettaa luottamusmiesten pystyvän valmistelemaan ja esittämään toteuttamiskelpoisia vaihtoehtoja muutamassa päivässä tai edes parissa viikossa, kun vähimmäisneuvotteluaika on enää seitsemän päivää tai kolme viikkoa?
Helsingin Sanomat kirjoitti maanantaina 8. syyskuuta Suomen surkeista johtajista. Hieman provokatiivisessakin jutussa Vaasan yliopiston liiketaloustieteen professori Marko Kohtamäki toteaa menestyvistä ruotsalaisista yritysjohtajista: He diskuteeraavat yhdessä kaikkien kanssa. He kuuntelevat henkilöstöä. Vaikka miten tekisi mieli naurahtaa ruotsalaiselle diskuteeraamiselle, professorilla on pointti. Tässäpä taas yksi esimerkki siitä, miten nykyinen hallituksemme tekee päätöksiä vastoin asiantuntijoiden näkemystä. Oliko pakko romuttaa toimiva yhteistoimintalaki?
Kirjoittaja on Ammattiliitto Pron ICT- ja viestintäsektorin johtaja.
