Pron jäsen työskenteli pohjanmaalaisella tehtaalla kemikaalivastaavana huolehtien kemikaalirekisteristä. Yritysjärjestelyjen mainingeissa hänen kontolleen siirtyi myös kemikaali-ilmoitusten tekeminen pelastusviranomaisille.
Yhtiö oli jättänyt hakematta Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) luvan vaarallisten kemikaalien laajamittaiseen käsittelyyn ja varastointiin ennen tehtaalla sattunutta tulipaloa. Lupaa haettiin vasta tulipalon jälkeen.
Pron jäsen, hänen esihenkilönsä ja tehtaanjohtaja saivat syytteet.
Oikeus: Pron jäsen ei ollut lain tarkoittamassa lupavastuussa
Käräjäoikeuden mukaan Pron jäsen ei toiminut asemansa, tehtäviensä tai palkkauksensa perusteella sellaisessa vastuullisessa roolissa, johon lain mukaan kuuluisi lupavelvollisuuden täyttäminen. Hänen työnsä painottui kemikaalirekisterin käytännön ylläpitoon, eikä häntä oltu nimetty virallisesti kemikaaliturvallisuuslain tarkoittamaksi vastuuhenkilöksi.
Vaikka Pron jäsen oli esihenkilön pyynnöstä suorittanut kemikaalien käytönvalvojan koulutuksen, hänen kanssaan ei oltu sovittu tai määritelty tehtävän sisältämiä velvollisuuksia ja vastuita.
Vastuut jäivät sanoiksi, arjessa työntekijä jäi yksin
Tapausta hoitaneen Pron juristin Mira Strömmerin mukaan kemikaalivastaava oli jäänyt kemikaaliasioissa ”yksin ja oman onnensa nojaan”.
Oikeuden mukaan kemikaaliturvallisuuden kokonaisuus työpaikalla oli hajanaisesti järjestetty. Vastuut ja roolit olivat epäselviä, kemikaalien seuranta ja suhdelukujen laskenta eivät olleet järjestelmällisiä, eikä työnantaja ollut huolehtinut siitä, että kemikaalivastaavalla olisi ollut todelliset edellytykset hoitaa tehtäväänsä.
Tilannetta vaikeutti se, että Pron jäsen oli ollut ajoittain pitkillä sairauslomilla.
– Esihenkilön kertoman mukaan tilanne oli ollut sairaslomien vuoksi kaoottinen, eikä esimerkiksi Pron jäsenelle ollut hankittu varahenkilöä hoitamaan käytönvalvojan roolia, Strömmer kertoo.
Käräjäoikeus: Rikosoikeudellinen vastuu ei voi jäädä työntekijän kannettavaksi
Syyttäjän mukaan pelastusviranomainen oli ilmoittanut Pron jäsenelle, että kemikaalien suhdeluku ylitti luparajan. Käräjäoikeus katsoi kuitenkin, ettei vastuu tilanteeseen reagoimisesta voinut kuulua työntekijälle, joka ei ollut toiminnanharjoittajan edustaja eikä lupahakemukseen valtuutettu henkilö.
Käräjäoikeus painotti ratkaisussaan, että kemikaaliturvallisuuslain mukaan lupaa hakee toiminnanharjoittaja tai tämän edustaja. Pron jäsen ei ollut kumpaakaan. Häneltä ei ollut pyydetty kirjallista suostumusta vastuuhenkilön tehtävään, häntä ei ollut nimetty ja vastuualueita määritelty Tukesin ohjeiden mukaisesti eikä häntä ollut valtuutettu tekemään lupahakemusta yhtiön puolesta.
– Kyseessä ei ollut tavanomainen tapaus. Lain tulkinta oli epäselvä erityisesti sen osalta, kuka katsotaan toiminnanharjoittajaksi ja kenelle yhtiössä lupavelvollisuus kuuluu. Asian poikkeuksellisuutta kuvaa myös se, että asia käsiteltiin kolmen tuomarin kokoonpanossa, mikä on harvinaisempaa – tavallisesti vastaavat asiat ratkaisee yksi tuomari, Strömmer jatkaa.
Syyte hylättiin, ja valtio velvoitettiin korvaamaan Pron jäsenen noin 9 000 euron oikeudenkäyntikulut täysimääräisesti. Tuomio on lainvoimainen.
Oikeusprosessi on kallis ja raskas, mutta Pron jäsen ei jää yksin
Työriidan tai työhön liittyvän rikosasian melskeissä ammattiliiton jäsen saa jäsenmaksuilleen kunnolla vastinetta. Strömmer muistuttaa, että omien oikeuksien puolustaminen voi olla henkisesti raskasta ja taloudellisesti kuormittavaa. Oikeusprosessit ovat vaativia, käsittely kestää pitkään ja oikeudenkäyntikuluriski voi nousta korkeaksi.
Tässä tapauksessa kaksi muuta syytettyä eivät olleet liiton jäseniä. Häviötapauksessa oikeudenkäyntikulut olisivat tulleet heidän maksettavakseen – toiselle näin kävi, toiselle ei.
– Oikeusprosessi on työläs ja kallis, mutta Pron jäsenen ei tarvitse kantaa oikeudenkäyntikuluista taloudellista riskiä edes häviötapauksessa. Mutta jos oikeus toteaa jäsenemme syylliseksi, mahdolliset päiväsakot ja asianomistajille tuomitut vahingonkorvaukset jäsen maksaa itse, Strömmer tiivistää.
Tiesitkö tämän Pron lakipalveluista?
- Käsittelemme vuosittain noin 70 uutta oikeustapausta, joista suurin osa sovitaan.
- Yleisimpiä aiheita ovat työsuhteen päättämistä koskevat riidat, erimielisyydet palkkasaatavista, yhteistoimintaan ja työehtosopimuksen tulkintaan liittyvät erimielisyydet sekä epäasiallinen kohtelu, häirintä ja syrjintä.
- Oikeuskäsittelyn kesto on noin 1,5–2 vuotta, jos käräjäoikeuden tuomiosta ei valiteta. Muussa tapauksessa lainvoimaisen tuomion saaminen voi kestää noin 3–4 vuotta.
- Pron oikeusavun antamisesta päättää liiton lakiasiainpäällikkö.
- Edellytyksenä oikeusavulle tuomioistuimessa on
- vähintään kolmen kuukauden jäsenyys ja jäsenmaksun maksaminen
- se, että jäsenen vaatimus perustuu lakiin tai sopimuksiin
- että jäsenen esittämien selvitysten perusteella on todennäköistä, että häntä ei ole kohdeltu lain ja sopimusten mukaisesti.