Helsingin käräjäoikeus totesi, että helsinkiläinen kuljetusyritys purki Pron jäsenen työsuhteen ilman lainmukaista perustetta. Oikeus hyväksyi kaikki jäsenen vaatimukset ja määräsi työnantajan maksamaan sekä työsuhteen perusteettomasta päättämisestä johtuvat korvaukset että pitkään kertyneet palkkasaatavat.
Työsuhteen purulle ei löytynyt perusteita
Pron jäsen työskenteli yhtiössä pakettiauton kuljettajana ja työnjohtajana syyskuusta 2019 alkaen toistaiseksi voimassa olevassa kokoaikaisessa työsuhteessa. Työnantaja purki työsopimuksen syyskuussa 2023 sillä perusteella, että yhtiön asiakas olisi moittinut jäsenen käytöstä ja menettelyä yksittäisen paketin käsittelyssä.
– Mitään tällaista epäasiallista käytöstä tai laiminlyöntiä ei kuitenkaan todellisuudessa ollut tapahtunut, vaan työnantajan väite oli täysin tuulesta temmattu, asiaa hoitanut Pron juristi Sini Maijala kertoo.
Myöskään käräjäoikeuden mukaan työnantaja ei kyennyt esittämään näyttöä purkamisperusteiden tueksi. Tuomiossa todetaan myös, että työnantaja ei ollut kuullut Pron jäsentä asianmukaisesti ennen päätöstä, vaikka työsopimuslaki edellyttää, että työntekijälle varataan mahdollisuus esittää näkemyksensä ennen työsuhteen päättämistä.
Oikeus katsoi, että työsuhteen purkamiselle ei ollut lain tuolloin edellyttämää “erittäin painavaa syytä” eikä työnantajalla olisi ollut perusteita edes työsuhteen irtisanomiseen.
Pron juristi: Työnantaja toimi ”täysin mielivaltaisesti”
Juristi Sini Maijalan mukaan tämä on klassinen esimerkki mielivaltaisesti toimivasta ja työntekijälle taloudellista riskiä siirtävästä työnantajasta:
– Ensin jätetään palkkoja maksamatta ilman syytä ja lopulta pistetään ulos jollain tekaistulla verukkeella.
Maijalan mukaan jäsenellä ei ollut ollut mitään erimielisyyttä tai muuta ongelmaa työnantajan kanssa ennen työsuhteen purkamista eikä mitään taustalla vaikuttanutta motiivia ilmennyt prosessin aikanakaan.
– Työnantaja tuntui siis toimineen täysin ennalta-arvaamattomasti ja mielivaltaisesti. Tällainen työnantaja on työntekijöiden pahin painajainen jättäen heidät täysin yllättäen oman onnensa nojaan. Erityisesti tällaista työnantajaa vastaan on hienoa taistella jäsenen apuna ja rinnalla, juristi toteaa.
Työsuojeluvaltuutetun erityisasema painoi vaakakupissa
Pron jäsen oli työsuhteen päättyessä työsuojeluvaltuutettu, jota koskee tavallista vahvempi irtisanomissuoja. Työsuojeluvaltuutettua ei saa irtisanoa ilman edustamiensa työntekijöiden enemmistön suostumusta, eikä työsopimusta saa purkaa ilman erittäin painavaa syytä. Käräjäoikeuden mukaan työnantaja ei ollut hankkinut suostumusta eikä pystynyt osoittamaan purkuperustetta.
Oikeuden mukaan työnantaja ei myöskään selvittänyt tapahtumia riittävästi, kuullut työntekijää asianmukaisesti tai huomioinut työsuojeluvaltuutetun korotettua suojaa. Näiden puutteiden vuoksi työsuhteen päättäminen todettiin perusteettomaksi ja se vaikutti myös korvauksen määrään.
Korvauksena 18 kuukauden palkka ja yli 12 000 euroa palkkasaatavia
Käräjäoikeus määräsi työnantajan maksamaan Pron jäsenelle työsopimuslain 12 luvun 2 §:n mukaisena korvauksena työsuhteen perusteettomasta päättämisestä 18 kuukauden palkkaa vastaavan summan. Korvauksen rahamääräksi tuli 54 591,90 euroa. Korvauksen määrään vaikuttivat muun muassa työsuhteen noin neljän vuoden kesto, jäsenen työttömyys työsuhteen päättymisen jälkeen, työnantajan menettely päättämistilanteessa sekä se, että kyse oli työsuojeluvaltuutetusta.
Lisäksi työnantaja velvoitettiin maksamaan Pron jäsenelle yli 12 300 euroa palkkasaatavia.
Tuomio on lainvoimainen.
Työnantaja ajautui konkurssiin prosessin aikana
Oikeusprosessin aikana työnantajan taloudellinen tilanne ehti muuttua: työnantajayritys asetettiin konkurssiin kesäkuussa 2025 ennen kuin jäsenen asia saatiin päätökseen. Pron pyynnöstä käräjäoikeus ratkaisi asian kuitenkin normaalilla tuomiolla, jotta Pron jäsen voi hakea saataviaan palkkaturvasta.
– Näissä yllättävissä ja haastavissa tilanteissa on tärkeää tietää miten pitää toimia, jotta työntekijä ei jää niin sanotusti puille paljaille konkurssin takia. Nyt haettu tuomio mahdollistaa sen, että jäsen saa ainakin osan hänelle tuomituista korvauksista ja palkkasaatavista palkkaturvasta, vaikka työnantajayritys onkin maksukyvytön, Maijala sanoo.