Eri käräjäoikeudet ovat voineet päätyä täysin päinvastaisiin tuomioihin samaa irtisanomistilannetta ja työn tarjoamisvelvoitetta punnitessaan. Ammattiliitto Pro toivoo korkeimman oikeuden päätöksen yhtenäistävän oikeuskäytäntöä.
Korkein oikeus on ottanut punnittavakseen tapauksen, jossa valtakunnallinen monipalveluyritys ryhtyi syksyllä 2015 yt-neuvotteluihin tuotannollistaloudellisin perustein. Irtisanomisuhan alla oli satoja työntekijöitä hyvin erilaisista tehtävistä. Yhtiö tarjosi irtisanottaville uutta työtä massasähköpostilla.
Työtä pitää tarjota selvin ehdoin
Työsopimuslain mukaan työnantajalla on velvollisuus tarjota työtä irtisanomisuhan alla olevalle tai irtisanotulle työntekijälle, jos tarjolle tulee samoja tai samankaltaisia työtehtäviä, joissa työntekijä on työskennellyt. Takaisinottovelvollisuus jatkuu vielä irtisanomisen jälkeen neljästä kuuteen kuukauteen riippuen siitä, miten pitkä työsuhde työntekijällä on takanaan.
– Työtä pitää tarjota lain mukaan henkilökohtaisesti ja selvin ehdoin. Me katsomme, että massaviesti ei välttämättä näitä ehtoja täytä.
Työtä pitää tarjota lain mukaan henkilökohtaisesti ja selvin ehdoin. Me katsomme, että massaviesti ei välttämättä näitä ehtoja täytä.
Monipalveluyhtiön tapauksessa sama viesti oli lähtenyt kaikille työntekijöille keittiötyöntekijöistä insinööreihin. Viikoittain lähetettyyn vähintään kymmenen liuskan mittaiseen viestiin oli listattu aivan kaikki yhtiössä avoinna olevat tehtävät, juristi Päivikki Uimonen Pron lakiosastolta selittää.
Oikeuskäytäntö vaihtelee oikeuksittain
Uimosen mukaan oikeuskäytäntö työn tarjoamisvelvoitteesta on nyt kirjavaa. Eri käräjäoikeudet ja hovioikeudet ovat antaneet samoista tapauksista täysin päinvastaisia tuomioita.
Esimerkiksi nyt korkeimpaan oikeuteen menevässä tapauksessa Pron lakiosasto edusti alun perin kuutta irtisanottua toimihenkilöä neljässä eri käräjäoikeudessa. Osa käräjäoikeuksista katsoi yhtiön menetelleen lainvastaisesti, osa taas piti sen menettelyä täysin laillisena.
Monipalveluyritys ei valittanut käräjäoikeuksien antamista langettavista tuomioista, joten ne ovat lainvoimaisia.
Nyt korkeimman oikeuden punnittavaksi menevää tapausta ovat puineet aiemmin sekä Pirkanmaan käräjäoikeus että Turun hovioikeus. Molemmat katsoivat yhtiön täyttäneen velvollisuutensa lain kirjaimen mukaan.
– Työn tarjoamisen tavasta on hyvä saada ratkaisu korkeimmalta oikeudelta. Se ohjaa alempien tuomioistuinten päätöksentekoa ja selkeyttää tilannetta. Tulevaisuudessa turhat riidat ja oikeudenkäynnit todennäköisesti vähenevät, Päivikki Uimonen sanoo.
Aktiivisuusvelvoite kuuluu työnantajalle
Työntekijän kannalta massaviestit saattavat olla ongelmallisia.
– Laki lähtee siitä, että työnantajan pitäisi olla aktiivinen työn tarjoamisessa. Tällaiset kohdentamattomat massaviestit siirtävät aktiivisuusvelvoitteen työntekijälle. Työntekijän pitää onkia sieltä hyvin erilaisten tehtävien joukosta mahdollisesti itselleen sopivat tehtävät ja hakea niitä, Uimonen selittää.
Hän lisää, että juuri potkut saanut työntekijä on tavallisesti hyvin järkyttynyt. Takana saattaa olla hyvinkin pitkä työura saman työnantajan palveluksessa. Voimavaroja aktiiviseen työnhakuun ei välttämättä heti ole.
Juristi huomauttaa, että työn tarjoaminen kirjeitse tai sähköpostitse mahdollisesti suurellekin joukolle ei kuitenkaan automaattisesti ole lainvastaista.
– Sisältö ratkaisee. Esimerkiksi jos yrityksen toimiala on kapea tai viesti on kohdennettu, saattaa massaviesti hyvinkin täyttää henkilökohtaisuuden vaatimuksen, Uimonen sanoo.
Jos yhtiö on esimerkiksi irtisanonut vain sähköinsinöörejä, ja tarjolle tulee sähköinsinöörin tehtävä, voi saman viestin hyvinkin lähettää kaikille irtisanotuille työntekijöille.
Menettelikö monipalveluyhtiö massaviestillä työtä tarjotessaan laillisesti vai ei? Siihen korkein oikeus antanee vastauksensa aikaisintaan ensi syksynä.
