Tiedot käyvät ilmi STTK:n Henkilöstön edustaja (HED) -barometrista, jolla seurataan jäsenliittojen henkilöstön edustajien arkea joka toinen vuosi. Seitsemännen kerran toteutettuun barometriin vastasi helmikuussa 1 512 luottamusmiestä ja työsuojeluvaltuutettua. Vajaa puolet kyselyyn vastanneista työskentelee julkisella ja yli puolet yksityisellä sektorilla. Reilu puolet (59 %) toimii työpaikalla, jolla on alle 250 työntekijää.

STTK:n työelämäasiantuntija Erkki Auvinen arvioi, että STTK:laisten luottamustehtäviä hoitavien kohteet ovat vuosien saatossa muuttuneet varsin vähän.

– Henkilöstön edustajat ovat edelleen henkilöstön etujen valvojia sanan perinteisessä merkityksessä.

Palkkaus ja raha vaikeimmin sovittavaa

Vaikeimpina paikallisesti sovittavina asioina pidetään palkkaukseen ja erilaisiin rahallisiin korvauksiin liittyviä asioita. Myös lomautuksista ja irtisanomisista, työsuhteen muodosta sekä työajoista neuvotteleminen koetaan hankalaksi.

– Helpoimmin paikallisesti sovittavia asioita ovat erilaisiin vapaisiin liittyvät asiat.

Henkilöstön edustajat tekevät yhteistyötä monien tahojen kanssa. Parhaiten yhteistyö toimii oman liiton sekä oman työpaikan toisten henkilöstön edustajien, esimiesten ja henkilöstöjohdon kanssa.

– Eniten kehitettävää on yhteistyössä työpaikan ylimmän johdon kanssa. Yhteistyö työnantajan kanssa on silti viime vuosina hieman parantunut. Erilaisten tietojen saanti työnantajalta takkuaa kuitenkin edelleen pahasti, Auvinen harmittelee.

Henkilöstön edustajien panostus työhyvinvointiasioihin on varsinkin luottamusmiehillä hieman laskenut vuodesta 2019. Eniten he keskittyvät työyhteisön sisäisten ristiriitojen selvittämiseen ja työuupumuksen ehkäisyyn. Työsuojeluvaltuutetut puolestaan satsaavat selvästi eniten työn vaarojen tunnistamiseen ja riskien arviointiin.

– Yllättävän vähän henkilöstön edustajat panostavat yhdenvertaisuus- ja tasa-arvoasioihin sekä yhteistyöhön työterveyshuollon kanssa.

Ergonomia kärsii etätyössä

Koronaepidemian vuoksi vuoden 2021 barometrissa kysyttiin työpaikan etätyökäytännöistä. Yli miljoona suomalaista siirtyi nopeassa aikataulussa ja ilman kunnon suunnitelmia tekemään etätöitä. Digiloikka otettiin lähes yhdessä yössä.

– Säännöllisesti etätöissä olevien toimihenkilöiden osuus on kyselyn perusteella 46 prosenttia. Etätyön arvioidaan jatkuvan tai jopa lisääntyvän tulevina vuosina.

STTK onkin esittänyt poikkihallinnollista selvitystä etätyön edellyttämien mahdollisten lainsäädäntömuutosten pohjaksi.

Valtaosa henkilöstön edustajista arvioi, että erilaiset etätyövälineet kuten tietokone, näyttö, puhelin, pääsy työpaikan tietojärjestelmiin, ohjelmistot ja verkkoyhteydet ovat kunnossa. Reilu puolet (60 %) kokee, että myös koulutusta ohjelmistojen käyttöön on saatu hyvin. Hienoinen enemmistö (55 %) arvioi, että työpaikan yhteisöllisyys on kärsinyt etätöistä. Suurimmat puutteet korona-ajan etätyössä liittyvät vastaajien mielestä etätyöpisteen työergonomiaan ja toimistolaitteisiin.

Etätyötä tekevän työtapaturmiin liittyvä lakisääteinen vakuutusturva ei ole yhtä kattava kuin työpaikalla työtä tekevän vakuutusturva. Pakollisen vakuutuksen lisäksi työtapaturma- ja ammattitautilaissa säännellään vapaaehtoisesta vapaa-ajan vakuutuksesta, jonka työnantaja voi halutessaan ottaa työntekijöilleen.

– Huolestuttavaa on, että vain vajaalla puolella (48 %) etätyöntekijöistä on työnantajan ottama täydentävä vapaa-ajan vakuutus etätyön yhteydessä sattuvien tapaturmien varalle.