Hyppää pääsisältöön

Kuka on kiusattu ja kuka kiusaaja?

työpaikkakiusaamien, työsuojelu
”Ja heti alkoi uusi esimies pompottaa. Ihan selvää työpaikkakiusaamista! ” - Aina ei ole selvää, kuka työpaikalla lopulta on kiusattu tai kiusaaja. Mistä esimies tietää, milloin on kyse työpaikkakiusaamisesta, johon tulee puuttua?

Kuka on kiusattu ja kuka kiusaaja?

Julkaistu 28.02.2018 klo 08:55
Blogit
Kirjoittanut
Minea Pyykönen
”Ja heti alkoi uusi esimies pompottaa. Ihan selvää työpaikkakiusaamista! ” - Aina ei ole selvää, kuka työpaikalla lopulta on kiusattu tai kiusaaja. Mistä esimies tietää, milloin on kyse työpaikkakiusaamisesta, johon tulee puuttua?

Minna on työpaikan kovaääninen jyrä ja hän saa yleensä tahtonsa läpi. Muut työntekijät myötäilevät, mutta toivovat, että esimies edes joskus puuttuisi Minnan kovaääniseen käytökseen.

Tiimiin tulee uusi esimies, joka ottaa Minnan puhutteluun heti ensimmäisen tiimipalaverin jälkeen ja kertoo, että toivoo Minnan antavan myös muille tilaa puhua ja kertoa mielipiteensä, jotta tiimityö onnistuisi optimaalisesti. Minna loukkaantuu syvästi ja painuu osastopäällikön puheille. Hän kertoo uuden esimiehen aloittaneen hänen kiusaamisensa saman tien ja vaatii, että esimies vaihdetaan heti tai hän ottaa yhteyttä ammattijärjestönsä lakimieheen. Osastopäällikkö lupaa selvittää asiaa tiimiesimiehen kanssa. Seuraavaksi Minna lähtee työpaikalta työterveyshuoltoon ja kertoo olevansa työuupunut ja työpaikkakiusattu.

Tämä fiktiivinen esimerkki saa esimiehen miettimään: Onko kyse työturvallisuuslain tai jonkin muun lain tarkoittamasta epäasiallisesta kohtelusta tai häirinnästä eli työpaikkakiusaamisesta? Mitkä ovat esimiehen työnjohto-oikeuden rajat? Millaista käytöstä työntekijältä voidaan edellyttää?

Työpaikkakiusaamis-termiä ei ole laissa määritelty. Työpaikkakiusaamisella tarkoitetaan usein työturvallisuuslaissa mainittua häirintää ja epäasiallista kohtelua.

Mikä on työpaikkakiusaamista?

Kiusaamista voi tapahtua työpaikalla, sosiaalisessa mediassa tai sähköpostien tai tekstiviestien välityksellä. Kaikkea kiusaamista muut henkilöt työpaikalla eivät pysty havaitsemaan. Kiusaaminen voi ilmetä esimerkiksi arvosteluna, julkisena nolaamisena, ivallisuutena, nimittelynä, selän takana juoruiluna, perättöminä väitteinä, sosiaalisena eristämisenä, seksuaalisena häirintänä ja jopa väkivallalla tai sillä uhkailuna.

Ollakseen juridisesti merkittävää, on kiusaamisen oltava jatkuvaa ja tarkoituksellista ja kiusatun ajauduttava puolustuskyvyttömään asemaan tai häneen kohdistuttava kielteisiä seuraamuksia. Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi satunnainen epäasiallinen lausahdus tai esimerkiksi työyhteisöongelmien ratkaisuyritykset eivät vielä täytä työpaikkakiusaamisen tunnusmerkkejä.

Esimiehen on toimittava

Työturvallisuuslain 28 § asettaa aina työantajalle aktiivisen velvollisuuden selvittää ja puuttua kiusaamistapauksiin. Selvittämisen tulee tapahtua objektiivisesti ja kaikkia osapuolia kuunnellen.

Jos kyse on aidosti työpaikkakiusaamisesta, esimiehen tulee ryhtyä toimenpiteisiin, jotta kiusatun terveydelle ei aiheudu haittaa ja jotta kiusaaminen saadaan loppumaan. Kiusaaja voi saada huomautuksen tai varoituksen tai työsuhde voidaan irtisanominen tai purkaa. Työpaikalla voidaan tehdä muitakin järjestelyjä, kuten siirtää henkilöitä eri työpisteisiin, pitää säännölliset seurantakokoukset tai kouluttaa reagoimaan työpaikkakiusaamisasioihin.

Selvittäminen voi myös päätyä ratkaisuun siitä, ettei tapauksessa ole kiusaamista. Kyse voi olla kuitenkin muunlaisesta työyhteisön ongelmasta, johon työantajan tulee puuttua, jotta tilanne ei pääse kehittymään sellaiseksi, että esimerkiksi jonkun työntekijän terveys vaarantuu.

Joka tapauksessa kiusaamisilmoituksen tekijälle ja myös oletetulle kiusaajalle on prosessin päätteeksi ilmoitettava ne johtopäätökset ja perusteet, jotka ovat johtaneet esimiehen ratkaisuun siitä, onko kyse kiusaamisesta tai jostain muusta ongelmasta.

Esimiehen tärkein velvollisuus on johtaa työtä

Työnjohto-oikeus eli direktio-oikeus pitää sisällään oikeuden määritellä työn tekemisen tapoja ja rajoja, antaa työsääntöjä, oikeuden järjestellä ja valvoa töitä sekä oikeuden ja velvollisuuden puuttua ali- tai ylisuoriutumiseen. Lisäksi työnjohto-oikeus käsittää velvollisuuden huolehtia työntekijöiden työturvallisuudesta.

Työnjohto-oikeuden käyttäminen ei ole oikein käytettynä työpaikkakiusaamista.  Esimiehen toiminnan tulee kuitenkin perustua lakiin, työehtosopimukseen tai työsopimukseen, eivätkä käskyt saa olla hyvän tavan vastaisia tai syrjiviä.  

Työntekijältä edellytetään työpaikalla esimiehen antamien ohjeiden noudattamista ja asiallista käytöstä. Työntekijän on käyttäydyttävä asiallisesti, eikä esimerkiksi työnantajan uhkailu, uhittelu tai kiusaaminen ole lain tarkoittettua asiallista käyttäytymistä.

Valtatyhjiö täyttyy

Työpaikkojen kiusaajat ottavat valta-asemansa usein tilanteissa, joissa on olemassa valtatyhjiö.  Johtamisessa voi olla puutteita, sitä ei ole käytännössä lainkaan, tai työpaikan roolit ja perustehtävät ovat kateissa. Työpaikan toimivuuden kannalta ja valtatyhjiöiden syntymisen estämiseksi on tärkeää, että esimiehet tuntevat ja tietävät omat oikeutensa ja velvollisuutensa ja myös aktiivisesti käyttävät niitä.

Työpaikan selkeät rakenteet ja roolit ovat tarpeen. Esimiestyöhön kuuluu myös epämieluisen asioiden käsittely, mutta silloin, kun työpaikan pelisäännöt ovat selvät, on hankalienkin asioiden käsittely paljon helpompaa.

Kannustan esimiehiä olemaan johtajia.

 

Kirjoittaja on Pron palvelusektorin johtaja, jonka kirja ”Häirintä ja syrjintä työpaikalla” ilmestyi vuonna 2017.