Hyppää pääsisältöön

”Etenkin sihteerit pitävät lohduttavasta koskettelusta”

häirintä työpaikalla
Sukupuoliroolien stereotypiat ylläpitävät vääriä rakenteita työpaikalla.

”Etenkin sihteerit pitävät lohduttavasta koskettelusta”

Julkaistu 04.03.2019 klo 08:00
Blogit
Kirjoittanut
Minea Pyykönen
Sukupuoliroolien stereotypiat ylläpitävät vääriä rakenteita työpaikalla.

Olen kirjoittanut viimeisen kahden kuukauden ajan kirjaa seksuaalisesta häirinnästä työpaikalla. Kirjan kirjoittaminen on ollut jossain määrin haasteellista. Aiheesta on viimeksi kirjoitettu kirjoja lähes kymmenen vuotta sitten, vaikka media rummuttaa seksuaalisesta häirinnästä viikottain. Kirjalle on siis mitä ilmeisemmin tarve!

Kirjan työstäminen ja kirjoittaminen on aina oppimiskokemus myös kirjoittajalle. Oma havahtumiseni on tapahtunut muun muassa sen suhteen, miten naisten asema työelämässä on muuttunut viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Vuonna 1988 kirjoitetussa Elina Haavio-Mannilan kirjassa ”Työpaikan rakkaussuhteet” on kuvattu tutkimustuloksia seuraavasti:

Etenkin sihteerit pitävät lohduttavasta koskettelusta. Insinöörien mielestä koskettelu oli mukavaa, paitsi esimerkiksi aivoriihissä.  

Yhtäältä tuntuu, että näin 50+-näkökulmasta 80-luku oli ihan äsken. Toisaalta tulee taas mieleen, että kuvailemalla tällä tavoin naisten ja miesten rooleja, saisi nykypäivänä aikaiseksi massiivisen someraivon. 

Kirjaan käyttämäni aineisto herättikin pohtimaan sitä, miten naisista ja miehistä puhutaan tänä päivänä ja pidämmekö edelleen yllä tietynlaisilla stereotypioilla myös valtarakenteita, jotka myötävaikuttavat esimerkiksi seksuaaliseen tai muuhun häiritään työpaikoilla. Osa tutkijoista on sitä mieltä, että yhteiskunnan tasa-arvoistuminen on harhaa ja utopiaa. Muun muassa ihmisoikeusjuristi Merja Pentikäinen on todennut, että

Suomessa eletään yleisesti ihmeellisessä utopiassa ihmisoikeuksien ja tasa-arvon mallimaasta. Edelleen usein ajatellaan, että jos ongelmia on, ne ovat jossain ulkomailla. Tämän vuoksi yritystenkin huomio on pitkään kohdistunut yksipuolisesti hankintaketjuihin Suomen ulkopuolella.

Vaikka #metoo-hanke ja siihen liittyvät erilaiset heijastusvaikutukset ovat havahduttaneet suomalaista yhteiskuntaa ja koko kehittynyttä maailmaa pohtimaan sitä, miten naisista, miehistä ja muista sukupuolista puhutaan, on tasa-arvon osalta vielä paljon tehtävää. Sukupuoliin liittyviin stereotypioihin kannattaa aktiivisesti puuttua, jotta tasa-arvoistumisen matka jatkuu edelleen.

Kirjoittaja on Ammattiliitto Pron johtaja, joka uskoo tasa-arvoon.