Helmikuussa julkaistun ilmastobarometrin mukaan suomalaisten vankka enemmistö uskoo, että ilmastonmuutoksen hillintään panostaminen vahvistaa Suomen kilpailukykyä ja parantaa ihmisten hyvinvointia. Myös poliitikkojen ja liike-elämän näkemys alkaa melko yksimielisesti olla, että kyseessä on muutos, joka ei ole pelkästään pakollinen vaan myös kannattava.

Samalla on tiedostettava, että kyseessä on ennennäkemätön murros, jota vauhdittaa omalta osaltaan myös ympäristökriiseistä riippumaton teknologian kehitys kuten tekoälyn tuomat uudet mahdollisuudet automaatioon. Harva työpaikka pysyy tässä järistyksessä ennallaan.

Finnwatchissa olemme tarkastelleet erityisesti vaate- ja tekstiiliteollisuuden siirtymää. Ala tiedetään merkittäväksi päästölähteeksi ja muiden ympäristöhaittojen aiheuttajaksi. Ongelmaan ollaan myös puuttumassa, sillä yritykset asettavat yhä kiristyviä ilmastotavoitteita, ja EU:n tuleva yritysvastuudirektiivi ja tekstiilistrategia antavat keppiä niille, jotka eivät muuten lähde tekemään murrosta riittävän nopeasti.

Ympäristökuorman vähentäminen tieteenmukaisella tavalla vaatii muutoksia sekä tuotantoon että kulutukseen. Tulevaisuuden vaatteet kestävät pidempään, niiden huoltaminen ja korjauttaminen on entistä helpompaa. Vaatteet kiertävät ensisijaisesti vaatteina kuluttajalta toiselle, ja toissijaisesti materiaalina alan sisällä. Tämä tarkoittaa, että kymmenet miljoonat työpaikat, jotka liittyvät neitseellisten raaka-aineiden tuotantoon tai suuren volyymin pikamuodin valmistamiseen, ovat vaarassa kadota.

Kun yritykset asettavat yhä tiukempia päästövähennystavoitteita ja lähtevät toteuttamaan niitä, on työntekijät – sekä omat että alihankinnassa työskentelevät – pidettävä ajan tasalla ja osallistettava alusta asti. Esimerkiksi monen pikamuotitehtaan kohtalona voi lopulta olla sulkeutuminen. Tuoreen tutkimuksemme mukaan tällainen mahdollisuus ei ole vielä välittynyt tehtaille, työntekijöistä puhumattakaan.

Muutos ei koske vain kaukomaita ja siksi yritysten lisäksi myös kotimaisten poliitikkojen on herättävä tilanteeseen. Ilmastopolitiikka on viimeisten vuosikymmenten aikana lähtenyt sieltä, missä päästövähennykset ovat saavutettavissa pienemmin teknisin muutoksin. Eteneminen on myös ollut sen verran verkkaista, että puutteellisesta koordinaatiosta huolimatta murroksesta ovat joutuneet kärsimään vain harvat – turveala jonkinlaisena poikkeuksena tähän sääntöön. Tämä voi muuttua, kun nollapäästöt lähestyvät.

Tulevalta hallitukselta tarvitaan kuitenkin uudenlaista otetta yhteiskuntaa läpileikkaavan murroksen koordinointiin. Siihen kannustetaan Finnwatchin, Pron ja yli 80 muun järjestön voimin Oikeudenmukainen siirtymä – nyt! -kampanjassa.

Oikeudenmukaisessa ilmastopolitiikassa on kyettävä ennakoimaan esimerkiksi koulutus- ja sosiaalipolitiikassa se, millä aloilla sammutellaan lähivuosina valoja ja missä taas sytytellään uusia. Jos työntekijät putoavat siirtymässä kyydistä, siirtymästä tulee nopeasti poliittisesti mahdoton.

Kirjoittaja on Finnwatchin ilmastoasiantuntija.  

Earth Houria vietetään lauantaina 25.3.2023 kello 20.30–21.30. Valojen sammuttaminen on symbolinen ele, jolla osoitetaan huomio vakavalle asialle: ilmastonmuutoksen kiihtymiselle ja luonnon monimuotoisuuden köyhtymiselle.