Suomeen on valittu uusi eduskunta ja seuraavaksi alkaa hallituksen muodostaminen. Hallitusohjelmaneuvotteluissa luodaan raamit Suomen suunnalle seuraavaksi neljäksi vuodeksi ja toivottavasti tehdään myös kestävän tulevaisuuden kannalta keskeisiä ratkaisuja.   

Mielenterveyden sairaudet ovat yleisin työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen syy. Erityisesti nuorten ja eläkeikää lähestyvien naisten masennusperusteiset eläkkeet ovat lisääntyneet. Syyt mielenterveysongelmien lisääntymiselle ovat moninaiset, joten myös haasteeseen on tartuttava moninaisilla keinoilla lainsäädäntöä päivittämällä. 

Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisu Suomen suunta -tuottavuuden ja työpanoksen kasvu turvaavat tulevaisuuden hyvinvoinnin –raportin maaliskuun lopussa. Yhteistyössä työmarkkinaosapuolten kanssa valmistellusta raportista löytyy useita keinoja vauhdittaa Suomen talouskasvua alkavalla vaalikaudella. Keinoihin on listattu myös työhyvinvointia tukevia toimia, koska työkyvyttömyys on sekä inhimillinen tragedia että monen miljardin kustannus yhteiskunnalle.   

Lainsäädännön muuttaminen ei yksin riitä mielenterveysperustaisten työkyvyttömyyseläkkeiden määrän vähentämiseen, mutta se antaa raamit työnantajille toimia ennaltaehkäisevämmin ja laajentaa työntekijän mahdollisuuksia saada tukea työkyvyn palauttamiseen. Olemme esittäneet näitä lainsäädännön muutoksia huomioimaan psykososiaaliset kuormitustekijät, eli työhön liittyvät psyykkiset ja sosiaaliset kuormitustekijät, sekä tukemaan työkyvyn palautumista ja ehkäisemään työkyvyttömyyden pitkittymistä. 

TEM:n raportti tunnistaa työhyvinvointiin liittyvät haasteet, jotka täytyy korjata. Me voimme tarjota niihin ratkaisuja. Toivottavasti näemme nämä lainsäädännön muutokset myös hallitusohjelman neuvottelupöydässä!