Suomeen on valittu uusi eduskunta ja seuraavaksi alkaa hallituksen muodostaminen. Hallitusohjelmaneuvotteluissa luodaan raamit Suomen suunnalle seuraavaksi neljäksi vuodeksi ja toivottavasti tehdään myös kestävän tulevaisuuden kannalta keskeisiä ratkaisuja.
Mielenterveyden sairaudet ovat yleisin työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen syy. Erityisesti nuorten ja eläkeikää lähestyvien naisten masennusperusteiset eläkkeet ovat lisääntyneet. Syyt mielenterveysongelmien lisääntymiselle ovat moninaiset, joten myös haasteeseen on tartuttava moninaisilla keinoilla lainsäädäntöä päivittämällä.
Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisu Suomen suunta -tuottavuuden ja työpanoksen kasvu turvaavat tulevaisuuden hyvinvoinnin –raportin maaliskuun lopussa. Yhteistyössä työmarkkinaosapuolten kanssa valmistellusta raportista löytyy useita keinoja vauhdittaa Suomen talouskasvua alkavalla vaalikaudella. Keinoihin on listattu myös työhyvinvointia tukevia toimia, koska työkyvyttömyys on sekä inhimillinen tragedia että monen miljardin kustannus yhteiskunnalle.
Lainsäädännön muuttaminen ei yksin riitä mielenterveysperustaisten työkyvyttömyyseläkkeiden määrän vähentämiseen, mutta se antaa raamit työnantajille toimia ennaltaehkäisevämmin ja laajentaa työntekijän mahdollisuuksia saada tukea työkyvyn palauttamiseen. Olemme esittäneet näitä lainsäädännön muutoksia huomioimaan psykososiaaliset kuormitustekijät, eli työhön liittyvät psyykkiset ja sosiaaliset kuormitustekijät, sekä tukemaan työkyvyn palautumista ja ehkäisemään työkyvyttömyyden pitkittymistä.
TEM:n raportti tunnistaa työhyvinvointiin liittyvät haasteet, jotka täytyy korjata. Me voimme tarjota niihin ratkaisuja. Toivottavasti näemme nämä lainsäädännön muutokset myös hallitusohjelman neuvottelupöydässä!
Näin me ratkaisimme asian
- Päivitetään työturvallisuuslakia huomioimaan selkeämmin psykososiaalista kuormitusta aiheuttavat tekijät. Kirjataan lakiin psykososiaalisen kuormituksen, häirinnän, epäasiallisen kohtelun sekä työpaikkaväkivallan tunnistaminen, näiden riskien arviointi sekä ennaltaehkäisy. (10§ ja 25§) Säädetään lisäksi erityiset asetukset, jonne kirjataan tarkemmat säädökset näiden vaarojen hallitsemiseksi.
- Täsmennetään työturvallisuuslakiin työnantajan työsuojeluvastuuta etätyössä: etätyön vaarojen arviointi, psykososiaalinen kuormitus, työajan seuranta, työn ja vapaa-ajan eriyttäminen, sairaana työskentely, sosiaalinen eristäytyminen ja ergonomian varmistaminen mm. velvoittamalla työnantajaa hankkimaan ergonomiaa edistävät välineet. (5§ ja 24§)
- Sekä työsuhteessa olevan että työttömäksi jääneen henkilön kuntoutustarve on selvitettävä nykyistä varhaisemmassa vaiheessa sairaslomien pitkittymisen ehkäisemiseksi ja työelämään paluun helpottamiseksi.
- Painotetaan ammatillista kuntoutusta nykyistä enemmän työkykyongelmien ratkaisemisessa säätämällä työnantajalle velvollisuus tarjota työntekijälleen mahdollisuus aloittaa työkokeilu tai muu ammatillisen kuntoutuksen toimenpide, jolla pyritään aidosti tukemaan työkyvyn palautumista.
- Säädetään työntekijälle, jolla on oikeus osatyökyvyttömyyseläkkeeseen, ehdoton oikeus saada lyhentää työaikaansa siten, että hän voi jatkaa työsuhteessaan osatyökyvyttömyyseläkkeen ansiorajojen puitteissa. Sama ehdoton oikeus työajan lyhentämiseen säädetään työntekijälle, joka haluaa lyhentää työaikaansa osittaisen sairauspoissaolon eli osasairauspäivärahakauden ajaksi.
