Aamulla nuutuneen oloinen lapsi valittaa päänsärkyä ja heikotusta. Kuumemittarikin näyttää 39:ää. Päiväkotiin ei ole asiaa, joten vanhemman pitää jäädä kotiin lasta hoitamaan. Pikainen neuvottelu ratkaisee, kumpi jää.
Kuvatun kaltaisessa tilanteessa voi soveltaa lainsäädännön tai virka- ja työehtosopimusten määräyksiä tilapäisestä hoitovapaasta, joka on tarkoitettu äkillisesti sairastuneen tai tapaturmaan joutuneen lapsen hoitamiseen tai hänen hoitonsa järjestämiseen.
Kerralla tilapäinen hoitovapaa voi kestää enintään 4 päivää. Hoitovapaiden määrää ei ole rajattu.
Kuka voi käyttää tilapäistä hoitovapaata?
Tilapäiseen hoitovapaaseen ovat oikeutettuja niin lähi- kuin etävanhemmat. Samoin sitä voi käyttää, jos puolison samassa taloudessa asuva lapsi sairastuu äkillisesti.
Soveltamisen ehtona on, että kahden huoltajan perheissä molemmat vanhemmat ovat samaan aikaan ansiotyössä. Ainoastaan poikkeustapauksissa ehto täyttyy, vaikka toinen vanhempi olisi työttömänä tai vanhempainvapaalla. Tällainen poikkeus voisi olla esimerkiksi puolison vakava sairaalahoitoa vaativa sairaus.
Minkä ikäistä lasta voi jäädä hoitamaan kotiin?
Lainsäädännön mukaan tilapäinen hoitovapaa koskee alle 10-vuotiaita lapsia. Valtion virka- ja työehtosopimuksessa (ves) tilapäisen hoitovapaan turvin voi hoitaa alle 12-vuotiasta lasta. Työehtosopimusten (tes) kirjauksissa ikäraja vaihtelee.
– Aika monessa Pron sopimuksessa tilapäistä hoitovapaata saa myös kymmenvuotiaan tai sitä vanhemman sairaan lapsen hoitoon, teknologiateollisuuden sopimusalavastaava Roni Jokinen Ammattiliitto Prosta sanoo.
Saako tilapäisen hoitovapaan ajalta palkkaa?
Laki ei velvoita työnantajaa maksamaan palkkaa tilapäisen hoitovapaan ajalta. Sen sijaan virka- ja työehtosopimuksissa on tavallisesti määräyksiä palkanmaksusta. Valtion virka- ja työehtosopimuksen mukaan palkkaa maksetaan korkeintaan neljältä päivältä. Työehtosopimuksissa palkallisten päivien määrä vaihtelee päivästä muutamaan päivään. Varsin monessa tessissä palkanmaksuvelvoite kestää maksimissaan neljä työpäivää.
Mitä työntekijä tai virkamies on velvollinen kertomaan poissaolon syystä työnantajalle?
Yleensä niin julkisella kuin yksityisellä puolella riittää pelkkä ilmoitus lapsen sairastumisesta.
– Lainsäädännön mukaan työntekijän on työnantajan pyynnöstä esitettävä luotettava selvitys tilapäisen hoitovapaan perusteista. Tämä voi olla esimerkiksi lääkärintodistus tai terveydenhoitajan selvitys. Käytännössä työnantajat eivät yleensä selvitystä vaadi, Jokinen kertoo.
Valtion sopimusalavastaava Anna-Liisa Häkkinen Prosta huomauttaa, että tilapäisen hoitovapaan tarpeesta pitää ilmoittaa työnantajalle mahdollisimman pian.
– Samalla pitää antaa arvio siitä, miten pitkään poissaolo kestää, hän lisää.
Entä jos hoidon tarve kestää pidempään kuin neljä päivää?
Monesti neljän päivän maksimin jälkeen toinen vanhempi ottaa hoitovastuun. Jos tämä tai jokin muu hoitojärjestely ei onnistu, kannattaa keskustella työnantajan kanssa.
Jos hoidontarve kestää pidempään kuin neljä päivää, voi soveltaa työsopimuslain pykälää poissaolosta pakottavista perhesyistä.
– Pykälää voi soveltaa myös vanhempien lasten tai puolison sairastuttua äkillisesti. Lain mukaan poissaolon ajalta työnantajalla ei ole palkanmaksuvelvoitetta. Joissakin tesseissä palkanmaksusta on määräyksiä, Jokinen sanoo.
Voiko tilapäistä hoitovapaata saada, kun lapsi joutuu sairaalahoitoon?
Häkkisen mukaan kysymykseen ei ole yksiselitteistä vastausta.
– Oikeuskäytäntö vaihtelee. Lähtökohtaisesti tilapäistä hoitovapaata ei saa, sillä työnantaja voi olettaa, että sairaalassa lapsen hoito on järjestetty. Joissakin tapauksissa oikeus on päätynyt toisenlaiseen ratkaisuun. Vanhempi on esimerkiksi voinut tällöin osallistua sairaalassa hyvin pienen lapsen hoitoon.
Tilapäisen hoitovapaan sijaan vanhempi voi olla oikeutettu Kelan maksamaan erityishoitorahaan. Se tulee yleensä kyseeseen, jos lapsi on vakavasti sairas.
Valtion virka- ja työehtosopimuksen mukaan vanhemmalla on oikeus palkattomaan virkavapaaseen lapsen sairastuttua vakavasti.
Miten työnantajat suhtautuvat lasten sairasteluista johtuviin poissaoloihin?
Sekä Roni Jokinen että Anna-Liisa Häkkinen vakuuttavat työnantajien suhtautuvan poissaoloihin varsin ymmärtäväisesti. Työnantajat noudattavat yleensä hyvin tessien ja vessien kirjainta.
– Jos nuhakuumeita on kovin taajaan, voi joskus syntyä keskustelua siitä, eikö toinen puoliso voisi välillä ottaa hoitovastuuta, Jokinen huomauttaa.
