Ammatissa Pro -lehti/Tuomo Tarvas

Moni suomalainen pelkää, että automaatio ja uusi teknologia sahaavat poikki oman leipäpuun. Kokonaisia ammatteja on hävinnyt vuosien myötä. Kukaan ei enää hae konekirjoittajaa, juoksupoikaa tai reikäkortinlävistäjää.

Harvassa yrityksessä on enää oma puhelinvaihteenhoitajakaan. Call centerit ovat puolestaan pystyneet työllistämään lisää toimihenkilöitä, kun yritykset ovat ulkoistaneet keskus- ja asiakaspalvelujaan niille.

Entä tekniset piirtäjät? Heitä oli Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2009 vain kolmasosa vuosituhannen vaihteeseen verrattuna. Kokoonpanon ja prosessien tehostus on vähentänyt työnjohtajien tarvetta teollisuudessa. Samoin on käynyt kirjapainoissa ja postissa, kun digijulkaiseminen on lisääntynyt.

Nykyisin yritysten henkilöstö saa tilata itse omat matkalippunsa sekä kirjoittaa raporttinsa ja dokumenttinsa. Aikaisemmin työn teki sihteeri.

Moniosaaja saa paikan

Kovaa valuuttaa tulevaisuuden toimihenkilötöissä ovat korkea koulutus, moniosaaminen, digitaalisten järjestelmien hallinta ja kielitaito.

Pron sopimusalavastaavien mukaan yksittäisten tulevaisuuden ammattien nimeäminen on hankalaa, mutta tulevia trendejä voi haistella.

Rahoitusalalla yleistyvät niin sanotut osaamisklusterit. Näin arvioi Pron finanssisektorin sopimusalavastaava Ira Saarnio. Se tarkoittaa, että pankkitoimihenkilöiden on oltava yhtä aikaa sijoitus-, rahoitus- ja vakuutusalojen asiantuntijoita.

– Pankeista on tulossa palvelutavarataloja, Saarnio sanoo.

Hänen mukaansa uusia palveluja kehitetään koko ajan internetiin:

– Tänä keväänä on tiedotettu, että pankeissa aletaan käydä lainaneuvottelujakin verkossa.

Innovointia ja uusia tuotteita

Ict-alan työllisyyskehitys ei näytä lupaavalta. Teknologinen kehitys toisaalta mahdollistaa uudet tuotteet, mutta samalla yritykset tehostavat ja jakavat lopputilejä.

Pron sopimusalavastaavan Karri Heikkilän mukaan teleoperaattorit kehittävät uusia Elisa Viihteen tapaisia tv-viihdepalveluja, ja teknologia kehittyy esimerkiksi 4G-verkon ja valokuidun puolella. Ikävä kyllä uusia toimihenkilöitä palkataan silti vähän.

– Työpaikat vähenevät muun muassa verkon rakennuksessa, radioverkkosuunnittelussa, lankapuhelinpuolella ja vaihdepalveluissa. Asiakaspalvelusta ei vähennetä enää niin paljon kuin aiemmin, Heikkilä toteaa.

Teknologiseen kehitykseen suhtautuu luottavaisesti Pron tutkija Petri Palmu.

– Teknologian kehittyessä tylsät ja samankaltaisina toistuvat työtehtävät voidaan korvata tehokkaammilla toimintatavoilla. Näin toimihenkilöille jää enemmän aikaa kehittää korkeamman jalostusasteen tuotteita ja palveluja. Se tekee työstä mielekkäämpää ja hyödyttää työpaikkaa, Palmu toteaa.

Konetta ei saa kuitenkaan päästää esimieheksi esimiehen paikalle.

– Oikein hallittuna teknologinen murros lisää tuottavuutta, ja ihmiset saavat uusia työtehtäviä. Jos huonosti käy, työntekijät on ehditty jo irtisanoa ennen kuin nähdään, että koneet eivät pystykään tekemään kunnon laatua.

Asiakaspalvelu siirtyy ulos

Jos tietyllä alalla on odotettavissa työpaikkojen menetyksiä, siihen pitää vastata opiskelupaikkoja vähentämällä. Prolaisista aloista näin on käynyt tietotekniikassa. Samalla opetus- ja kulttuuriministeriö on päättänyt, että esimerkiksi kone-, metalli- ja energiatekniikkaan ryhdytään ottamaan lisää opiskelijoita.

Energiateollisuudessa uusia työpaikkoja syntyy varsinkin suunnitteluun, ohjelmistokehitykseen ja testaukseen sekä verkon rakentamiseen, kun vanhaa energianjakeluverkostoa uusitaan. Energia- ja teknologiateollisuuden sopimusalavastaava Petteri Hyttinen Prosta ennakoi, että asiakaspalvelua ja laskutusta ulkoistetaan esimerkiksi Baltian maihin.

Hänen mukaansa automatisointi voi viedä työpaikkoja esimerkiksi voimalaitosten valvomoista, koska nykytekniikalla useita laitoksia voi ohjata ja valvoa samasta paikasta.

– Korkeamman tason hallinnolliset työt lisääntyvät jonkin verran, koska ulkoistuksia ja yritysten verkostoja on hallittava. Tämä on korkean jalostusarvon työtä, jossa vaaditaan hyvää kielitaitoa, projektinhallintaa ja aiempaa korkeampaa koulutusta, Hyttinen toteaa.

Tunne koko tuotantoketju

Elintarviketeollisuudessa ympäristöosaaminen sekä yhteiskunta- ja kuluttajavastuu ovat jatkossa aiempaakin tärkeämpiä myyntivaltteja.

– Koko ketju pellolta pöytään pitää hallita. Raaka-aineet täytyy käyttää mahdollisimman tehokkaasti suljetussa ja kierrätetyssä prosessissa, ja jätteetkin on käytettävä hyväksi, elintarvikealan sopimusalavastaava Teija Sinisalo kertoo alansa tulevaisuudennäkymistä.

Pron koulutuspoliittinen asiantuntija Riina Nousiainen puolestaan kertoo, että elintarviketeollisuus ja etenkin lihanjalostus kuuluvat niihin prolaisiin aloihin, joihin on ollut vaikea löytää riittävästi uusia työntekijöitä.

– Työskentely verta tihkuvien ruhojen ja makkaramassojen keskellä ei ole järin hohdokasta. Myös kaivosteollisuuteen sekä hammaslaboratorioalalle on ollut hankaluuksia rekrytoida riittävästi pätevää väkeä, Nousiainen sanoo.

Naiset huolestuneita tulevaisuudesta

Pro kysyi jäseniltään vuonna 2012, arvelivatko he teknologian kehityksen vievän heiltä työt. Huolestuneimpia vastauksia tuli ict-, energia-, elintarvike- ja finanssisektorin toimihenkilöiltä.

Ira Saarnion mukaan teknologian nopea kehitys vaikuttaa henkilöstön tulevaisuuden odotuksiin. Rahoitusalan digitalisointi vauhdittaa murrosta, joka alkoi jo 1990-luvun laman aikana. Silloin puolet pankkitoimihenkilöistä sai potkut.

– Pankit kehittävät koko ajan virtuaalisia palvelukanavia ja automatisoivat prosesseja, esimerkiksi osakekauppaa käydään roboteilla, Saarnio sanoo.

Ammattiryhmistä lujin luottamus oman työn säilymiseen on esimiehillä ja työnjohtajilla. Heistä 80 prosenttia uskoo, että oman alan työtä on tarjolla vielä 20 vuoden kuluttua.

– Työnjohdossa tilanteet vaihtelevat ja ovat vaativia, joten niitä on vaikea korvata koneella, tutkija Petri Palmu toteaa.

Toisessa ääripäässä olivat call center -työntekijät. Heistä joka toinen epäilee menettävänsä työpaikkansa teknologian kehityksen takia 20 vuodessa.

Suurin usko tulevaan on 30–50-vuotiailla miehillä. Naiset pelkäävät kaikissa ikäryhmissä miehiä enemmän olevansa korvattavissa. Petri Palmu arvioi sen johtuvan osittain siitä, että miehiä on enemmän esimiehinä, mutta taustalla voi tutkijan mukaan olla myös sukupuolten välisiä eroja ajattelussa.

Lisävakuutusta kurssipäivistä

Prolaiset luottavat työpaikkansa säilymiseen parhaiten, jos heidän työhönsä kuuluu paljon kehitystä ja innovointia, ulkomailla matkustelua ja asiakaspalvelua. Oma organisaatio on hyvä tuntea perinpohjaisesti. Liian kapea osaaminen voi tietää pahaa yt-neuvottelujen yllättäessä.

Riskiryhmään kuuluvilla on matala koulutus sekä muita huonompi tekninen osaaminen, ja heidän työhönsä kuuluu vain vähän asiakaspalvelua.

Korkeasti koulutetut arvelevat olevansa muita vaikeammin korvattavissa. Toimihenkilöt eivät kuitenkaan saa niin paljon koulutusta kuin he tarvitsisivat. Prolainen toimihenkilö saa työnantajan kustantamaa koulutusta keskimäärin vain 2,5 päivää vuodessa. Puolet jäsenistä saa vain yhden palkallisen kurssipäivän vuodessa tai ei sitäkään. Nuoria esimiehiä ja miehiä koulutetaan enemmän kuin kokeneempia ja naisia.

Jos oma osaamistaso ei ole ajan tasalla, siitä kannattaa kertoa esimiehelle.

– Osaaville ihmisille on annettava mahdollisuus jatkuvaan koulutukseen, Petri Palmu huomauttaa.