Hyppää pääsisältöön

Liian moni jää ilman oman työpaikan ulkopuolista kollegaverkostoa

Pron jäsenellä on keskimäärin 4,5 työn ulkopuolista, oman alan henkilökontaktia kuukaudessa. Esihenkilöillä on asiantuntijoita laajemmat kollegaverkostot, naisten verkostot taas ovat miehiä suppeammat.

Liian moni jää ilman oman työpaikan ulkopuolista kollegaverkostoa

Julkaistu 10.10.2019 klo 10:53
Uutiset
Pron jäsenellä on keskimäärin 4,5 työn ulkopuolista, oman alan henkilökontaktia kuukaudessa. Esihenkilöillä on asiantuntijoita laajemmat kollegaverkostot, naisten verkostot taas ovat miehiä suppeammat.

Pro Uutiset / Lähde: Pron työmarkkinatutkimus

Ammattiliitto Pron työmarkkinatutkimuksen mukaan prolaisten sosiaalisten verkostojen kokoon vaikuttaa muun muassa oman organisaation koko ja monipuolisuus. Suurissa organisaatioissa oman työpaikan sisäiset kollegaverkostot ovat usein oman edunvalvonnan suhteen riittävät, mutta myös ulkoiset kollegaverkostot laajenevat organisaation koon mukaan. Pienten organisaatioiden työntekijöiden kollegaverkostot ovat heikoimmat. Työpaikan henkilöstön edustajan (HED-rooli) laajentaa kollegaverkostoja oman talon ulkopuolelle.

Riittävät sosiaaliset verkostot ovat tärkeitä omien työllistymismahdollisuuksien parantamisessa.

– Pron tutkimusten mukaan erityisesti työpaikan ulkopuoliset verkostot parantavat työtyytyväisyyttä ja suojaavat työntekijää työmarkkinoilla. Kun oman työpaikan ulkopuoliset kollegaverkostot ovat riittävän laajat, on työ vaikeammin korvattavissa digitalisaatiolla, kertoo tutkija Petri Palmu.

Rahoitusala on vaativa edunvalvontakohde

Rahoitusalalla suhdeverkostojen puute on muutamassa vuodessa noussut yhdeksi suurimmista esteistä työhaussa.

Pron työmarkkinatutkimuksen mukaan ongelmana on, että verkostojen jakauma on epätasainen. Suurella osalla ei ole lainkaan oman työpaikan ulkopuolista kollegiaalista toimintaa.

– Jos talon ulkopuoliset verkostot olisivat tasaisemmin jakautuneet työntekijöiden välillä, organisaation sosiaalinen pääoma olisi paremmin turvassa. Kun yksi valtavat sosiaaliset verkostot omaava henkilö vaihtaa työpaikkaa, ehkä juuri verkostojensa ansioista, tulee se organisaatiolle kalliiksi, Palmu pohtii.

Sosiaaliset verkostot liittyvät myös organisaation jäsenten valta-asemaan ja esimerkiksi tietosuojakysymyksiin. Organisaation ylimmillä tasoilla olevilla henkilöillä on laajat talon ulkopuoliset verkostot. Sen sijaan tavallisen asiantuntijan sosiaalisia verkostoja voidaan jopa rajoittaa ja näin estää organisaation kriittisen tiedon leviäminen kilpailijayrityksille. Työnkuvat voidaan määritellä sellaisiksi, että aikaa jää vain sisäisten ja ulkoisten asiakkaiden hoitamiseen. Omaa osaamista ei päivitetä, jos työnantaja ei kustanna sellaista koulutusta, joka aidosti päivittää ja ennakoivasti suojaa asiantuntijan osaamista.

Palmun mukaan työpaikan sosiaaliset suhteet ovat myös yksilöiden välisiä oikeudenmukaisuuskysymyksiä.

– Tällä hetkellä näyttää siltä, että verkostot kasautuvat liiaksi harvojen käsiin.

Sosiaalisia verkostoja voi tutkia Pron tutkimustyökalulla:
(Valitse kohdemittaristosta "Aktiiviset sosiaaliset yhteydet ja verkostot työssä". Voit analysoida koko Prota ja esim. sopimusaloja ajassa.)