Hyppää pääsisältöön

Miksi palkkoja salaillaan?

Palkkasyrjintää epäilevän henkilön on erittäin vaikea arvioida, onko hänen palkkansa oikeudenmukainen.
Hallitus jätti palkka-avoimuuden uudistamisen hyllylle. Tämä on isku palkkojen oikeudenmukaisuudelle. Jos palkkaus on oikeudenmukaista, miksi se ei voi olla myös avointa?

Miksi palkkoja salaillaan?

Julkaistu 18.08.2022 klo 11:43
Blogit
Kirjoittanut
Tanja Lehtoranta
Hallitus jätti palkka-avoimuuden uudistamisen hyllylle. Tämä on isku palkkojen oikeudenmukaisuudelle. Jos palkkaus on oikeudenmukaista, miksi se ei voi olla myös avointa?

Ammattiliitto Pro on erittäin pettynyt, että palkka-avoimuuden uudistamisessa ei päästy eteenpäin. Olemme ajaneet palkka-avoimuuden lisäämistä pitkään. Se on yksi keskeisistä keinoista, kun halutaan päästä eroon naisten ja miesten palkkaeroista.  

Hallitusohjelman tavoitteet olivat erittäin hyvät: Perusteettomiin naisten ja miesten välisiin palkkaeroihin puututaan nykyistä tiukemmin. Lisätään tasa-arvolakiin henkilöstön, henkilöstöedustajien ja yksittäisen työntekijöiden oikeuksia ja tosiasiallisia mahdollisuuksia lisätä palkkatietoutta ja puuttua tehokkaammin palkkasyrjintään.  Työnantajat laittoivat kapuloita rattaisiin parhaansa mukaan jo työryhmävaiheessa. Palkka-avoimuus selkeästi pelotti.

Samasta työstä sama palkka 

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n mielestä sukupuolesta johtuvaa palkkasyrjintää ei ole olemassakaan. Tämän takia mitään toimenpiteitäkään ei tarvita. Tämä on vale.   

Sukupuolten ansioiden ero on keskimäärin 16 prosenttia työmarkkinoilla. Ero pienenee, kun tarkastellaan samalla ammattinimikkeellä, työpaikalla ja toimipisteessä työskenteleviä. Ero ei kuitenkaan häviä, vaan jäljelle jää Tilastokeskuksen mukaan kokonaisansioissa neljän prosentin ero. Pron työmarkkinatutkimuksen mukaan selittämätön ero on noin kahdeksan prosenttia.   

Kansainväliset sopimukset ja Suomen lainsäädäntö edellyttävät, että samasta ja samanarvoisesta työstä tulee maksaa samaa palkkaa. Tämä ei estä sitä, etteikö hyvästä työstä voi maksaa sukupuolesta riippumatta enempää, kunhan syyt eivät ole syrjiviä.  

Hallituksen esitys oli kompromissi. Sen läpimeno olisi osittain vain selkeyttänyt niitä periaatteita, joita jo nykyinen laki ja sen esitykset edellyttävät, kuten sitä, että tasa-arvosuunnitelma ja sen osana tehtävä palkkakartoituksen tulee olla vapaasti koko henkilöstön saatavilla ja että henkilöstön edustajan tulee olla mukana tekemässä palkkakartoitusta.    

Työntekijöiden palkkatietämys on huolestuttavasti heikentynyt viime vuosina, ja uudistuksella olisi puututtu myös tähän. Tuntuu käsittämättömältä, että hallitus tai työnantajat eivät halua, että työntekijöillä olisi mahdollisuus saada paremmin tietoa omasta palkkausjärjestelmästään tai ylipäänsä siitä, miten työntekijä voi vaikuttaa omaan palkkaansa. Palkkahan on johtamisen väline.  

Palkkojen salailulla peitellään syrjintää 

Palkkasyrjintää epäilevän henkilön on erittäin vaikea arvioida, onko hänen palkkansa oikeudenmukainen. Tietoa voi saada lähinnä palkkakartoituksen kautta, mutta niitä vaaditaan vain vähintään 30 hengen työpaikoilla. Tutkimuksen* mukaan palkkakartoituksen tekee vain 53 prosenttia niistä organisaatioista, joissa laki niin velvoittaa. Jos kartoitus tehdään, vain joka kolmannessa on henkilöstön edustaja mukana. Kartoituksen tuloksia avataan henkilökunnalle vain harvoin.  

Uudistus olisi parantanut palkkasyrjintää epäilevän mahdollisuuksia saada oikeussuojaa erityisesti yksityisen sektorin työpaikoilla, joissa palkkaerot ovat suurimmat. Mahdollisuudet palkkasyrjintäepäilyn selvittämiseen työpaikalla olisivat parantuneet, kun henkilöstön edustajan oikeuksia saada palkkatietoja olisi parannettu. EU:ssa on valmisteilla palkka-avoimuusdirektiivi, josta on odotettavissa vahvistusta palkka-avoimuuteen, mutta direktiivin tie on pitkä.  

Julkisen sektorin työntekijöiden palkat ovat julkisia jo nyt. Tämä ei ole ollut ongelma, päin vastoin, palkkaerot ovat julkisella sektorilla pienimmät. Nyt näyttää siltä, että palkkojen salailulla vain peitellään syrjintää.   

Kirjoittaja on Pron työympäristö- ja tasa-arvoasiantuntija Tanja Lehtoranta, jolle oikeudenmukainen palkkaus on sydämen asia.