Luottamus on ihmissuhteiden ja yhteistyön perusta. Jos sitä ei ole, on vaikea toimia yhdessä, olla kaveri ja kumppani. Sama pätee työelämässä ja organisaatioiden välillä. Myös organisaatioiden välisissä neuvotteluissa luottamus riippuu pitkälti siitä, mitä organisaatioiden edustajien, ihmisten välillä tapahtuu.

Jos osapuolten on vaikea luottaa toinen toisiinsa, asiatkaan eivät etene.

— Mikäli toiseen ei voi luottaa, on se sitten työnantaja tai neuvottelujen vastapuoli, syntyy epäluuloinen ja kyräilevä ilmapiiri. Se vaikuttaa vääjäämättä myös siihen, mitä organisaatiossa saadaan aikaan, yhteisöjen vuorovaikutuksesta kirjoittanut tietokirjailija ja yhteiskuntatieteiden tohtori Sari Kuusela sanoo.

Luottamus neuvottelutilanteissa ei kuitenkaan tarkoita sitä, että asioista oltaisiin vain samaa mieltä.

—  Se on uskoa reiluun toimintaan ja siihen, että ne asiat tapahtuvat, joista sovitaan.

Tärkeintä on neuvotella ja löytää yhteinen ratkaisu

Neuvotteluissa ollaan lähtökohtaisesti eri puolilla pöytää ja edustetaan yleensä erilaisia näkemyksiä ja tahtotiloja. Ratkaisevaa siinä, miten osapuolten välinen yhteistyö toimii, on halussa löytää yhteinen ratkaisu.

—  Se vaatii molempien ongelmien, toiveiden ja tavoitteiden ymmärtämistä. Kummankin on myös oltava valmis tulemaan vastaan omissa vaatimuksissaan, Kuusela sanoo.

Toisinaan neuvottelija voi ajatella, että kunhan olen riittävän kova enkä anna yhtään periksi, asiat kyllä hoituvat kuten haluan. Asenne tekee hallaa yhteistyölle.

— Jos syntyy vaikutelma, ettei toinen ole oikeasti valmis neuvottelemaan, voi syntyä kyllä ratkaisu, mutta ei sellainen, johon kaikki voisivat aidosti sitoutua. Tämä vaikeuttaa yhteistyötä jatkossa, sillä on vaikea luottaa sellaiseen, joka ei kuuntele, ei ota huomioon eikä tunnu haluavan ymmärtää.

Luottamus rakentuu hitaasti ja perustuu vastavuoroisuuteen

Luottamus on paitsi tunne myös periaate, joka pohjaa ihmiskäsitykseen. Lähtökohtana on joko oletus, että toiseen ihmiseen voi luottaa tai näkemys, että toisen pitää ensin osoittaa olevansa luottamuksen arvoinen. Asenne näkyy ja vaikuttaa kaikissa sosiaalisissa tilanteissa.

— Vaikka todellisia ajatuksiaan ja suhtautumistaan koettaisikin piilottaa, se paljastuu ilmeissä, eleissä, äänensävyssä ja toiminnassa. Luottamus perustuu mitä suurimmassa määrin vastavuoroisuuteen. Jos ilmapiiri on epäluuloinen, vaikeuttaa se väistämättä vuorovaikutusta ja halua toimia yhdessä.

Luottamus rakentuu hitaasti, mutta voi käytännössä rikkoutua sekunneissa. Esimerkiksi jos puheet ja teot eivät vastaa toisiaan, poiketaan sovitusta tai paljastuu ikäviä yllätyksiä. Vastavuoroinen toiminta onkin todella tärkeää: jos minä tulen vastaan tässä asiassa, sinä tulet puolestasi vastaan toisessa. Jos kuitenkin kokee, että joutuu itse antamaan koko ajan periksi, luottamuksen ilmapiiri alkaa heiketä.

— Missä tahansa tilanteessa on tärkeää kokea olevansa tasaveroinen. Vaikka esimerkiksi neuvotteluissa tavoitteet ovat erilaiset, vuorovaikutus sujuu silti. Jos jompikumpi esimerkiksi pomottaa tai käyttäytyy alentuvasti, ei synny tunnetta, että oltaisiin yhteisen asian äärellä.

Tärkeä pitää omaa agendaa esillä aktiivisesti

Toisinaan tilanne on kuitenkin se, ettei tunne tulevansa kuulluksi, yhteistyö muuttuu yksipuoliseksi määräämiseksi ja luottamus on tiessään. Silloin tarvitaan erityistä sitkeyttä jatkaa keskustelua itselle tärkeistä asioista.     

Työpaikoilla se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että nostetaan esille vaikutusmahdollisuuksien lisääminen ja yhteistyön parantaminen. Kun puhutaan asioista yhdessä avoimesti ja syyttelemättä ja otetaan keskusteluun tarvittaessa mukaan esihenkilöt ja luottamushenkilöt, paranee usein ilmapiirikin.

Joskus voi olla myös tarpeen muistuttaa hyvän vuorovaikutuksen periaatteista tai sopia yhteisistä pelisäännöistä.

—  Psykologisen turvallisuuden merkityksestä ei puhuta turhaan. Keskustelu ei suju, jos ei koe voivansa puhua suoraan ilman kielteisiä seurauksia. Silloin asiatkin jäävät helposti ratkaisematta.

Yhtä lailla omien näkökantojen esillä pitäminen on tärkeää missä tahansa yhteistyössä. Jos erilaisia näkökulmia ei tehdä näkyväksi, ne eivät näytä olevan olemassa.

—  Tarvitaan monipuolista viestimistä eri kohderyhmille ja muiden saamista mukaan. Ja vaikka joskus tuntee puhuvansa aina vain samoista asioista, se kannattaa. Asiat, joista ei puhuta, eivät muutu.