Työskentelen Ammattiliitto Prossa sopimusalavastaavana ja juristina. Hoidan työoikeuteen liittyviä jäsenten oikeudenkäyntejä. Työssäni olen huomannut, että YTK:n työelämäpalvelun oikeusturvavakuutuksen ja ammattiliiton lakipalveluiden erot konkretisoituvat monelle vasta silloin, kun oma toimeentulo ja oikeudet joutuvat koetukselle.
Juttelin YTK-työttömyyskassaan kuuluvan henkilön kanssa. Hän oli halunnut turvata oman selustansa ottamalla lisäturvakseen työttömyyskassan yhdistyksen tarjoaman YTK työelämäpalvelun oikeusturvavakuutuksen. Hänet oli irtisanottu laittomasti, mutta ei ollut uskaltanut vakuutuksesta huolimatta viedä asiaa oikeuteen, koska oli todennut sen olevan liian kallista ja riskialtista.
Pron jäsenyys taas tuo turvaa: jos oikeuteen joudutaan, oikeudenkäyntikulut sisältyvät jäsenmaksuun ilman omavastuuta tai enimmäiskorvausrajaa, eikä oikeudenkäynnin riski jää jäsenen kannettavaksi.
Sama irtisanominen, eri turva: miksi vain liiton jäsen pystyi viemään asian oikeuteen
Eräässä keskisuuressa yrityksessä kaksi henkilöä irtisanottiin. Toinen heistä oli Ammattiliitto Pron jäsen, ja toinen oli ottanut itselleen YTK:n työelämäpalvelun oikeusturvavakuutuksen. Työnantaja jätti selvittämättä uudelleensijoitusvelvollisuuden ja tämän vuoksi molemmat irtisanomiset oli mahdollista riitauttaa. Muutosneuvotteluita ei käyty lain tarkoittamalla tavalla, joten asiassa oli mahdollisuus vaatia myös yt-hyvitystä.
Molemmat ovat esittäneet vaatimukset työnantajalle yt-hyvityksestä ja laittomista potkuista.
Mutta tässä kohtaa ammattiliiton merkitys nousee konkreettisesti esiin: vain Pron jäsenellä oli mahdollisuus viedä asia oikeuteen ilman taloudellisia riskejä.
Oikeusturvavakuutus voi osoittautua kalliiksi ja riskialttiiksi
YTK:n työelämäpalvelun oikeusturvavakuutuksen ottaneen henkilön tilanne on karu. Työttömänä tulot ovat jo valmiiksi pienentyneet, mutta jos riita viedään oikeuteen, hänen on maksettava 15 % oman asianajajansa kuluista tai vähintään 250 euron omavastuuosuus. Riita-asiassa oman asianajajan kulut ovat tyypillisesti kanteen kirjoitusvaiheessa useita tuhansia euroa, ja työtön joutuu maksamaan vasta kanteen vireille laittamisesta jo satoja, ellei lähemmäs tuhatkin euroa. Tämä on luonnollisesti aika kova raha tilanteessa, jos on joutunut työttömäksi.
Käräjäoikeusvaiheen kulut riita-asioissa ovat kokonaisuudessaan nykyisin kymmeniä tuhansia euroja jo pienemmässäkin riidassa. Prosessin päättyessä hänen omavastuunsa on useita tuhansia euroja. Kaiken lisäksi YTK:n työelämäpalvelun oikeusturvavakuutus ei kata vastapuolen kuluja ollenkaan, joten hävitessään hän joutuu maksamaan vastapuolen kulut, eli ottaa kymmenien tuhansien eurojen henkilökohtaisen riskin omavastuun lisäksi.
Käytännössä tämä varmasti usean kohdalla päättyy siihen, ettei oikeusturvavakuutuksen ottanut uskalla viedä asiaansa oikeuteen.
Pron jäsen saa oikeusavun ilman omavastuuta
Pron jäsenen tilanne on täysin toinen, sillä hoidamme oikeusavun ilman omavastuuta. Oikeudenkäynnin riskit eivät jää jäsenen harteille, vaan ajamme asiaa loppuun saakka ja vastaamme vastapuolen kuluista, mikäli asia hävitään. Jos työnantajan toiminta todetaan laittomaksi, voi prolainen saada tuhansien eurojen yt-hyvityksen ja korvauksen laittomista potkuista ilman pelkoa henkilökohtaisista taloudellisista menetyksistä.
Kirjoittaja on Ammattiliitto Pron sopimusalavastaava ja juristi.
Tiesitkö tämän Pron lakipalveluista?
- Käsittelemme vuosittain noin 70 uutta oikeustapausta, joista suurin osa sovitaan.
- Yleisimpiä aiheita ovat työsuhteen päättämistä koskevat riidat, erimielisyydet palkkasaatavista, yhteistoimintaan ja työehtosopimuksen tulkintaan liittyvät erimielisyydet sekä epäasiallinen kohtelu, häirintä ja syrjintä.
- Oikeuskäsittelyn kesto on noin 1,5–2 vuotta, jos käräjäoikeuden tuomiosta ei valiteta. Muussa tapauksessa lainvoimaisen tuomion saaminen voi kestää noin 3–4 vuotta.
- Pron oikeusavun antamisesta päättää liiton lakiasiainpäällikkö.
- Edellytyksenä oikeusavulle tuomioistuimessa on
- vähintään kolmen kuukauden jäsenyys ja jäsenmaksun maksaminen
- se, että jäsenen vaatimus perustuu lakiin tai sopimuksiin
- että jäsenen esittämien selvitysten perusteella on todennäköistä, että häntä ei ole kohdeltu lain ja sopimusten mukaisesti.
