Hyppää pääsisältöön

Onko luottamusta?

Patrik Stenholmin blogi
Työsuhteen päättymisen syynä on usein luottamuksen puute.

Onko luottamusta?

Julkaistu 08.05.2023 klo 09:38
Blogit
Kirjoittanut
Patrik Stenholm
Työsuhteen päättymisen syynä on usein luottamuksen puute.

Mitä on luottamus? Kielitoimiston sanakirjan mukaan ”luottamus on tunne tai varmuus siitä, että johonkuhun tai joihinkin voi luottaa, että joku tai jokin ei petä toiveita tai aiheuta pettymystä.”

Sanonnan mukaan luottamuksen voi menettää vain kerran. Työsuhteen aikana kuitenkin sattuu ja tapahtuu. Tulee onnistumisia ja pettymyksiä. Työtehtävät, kollegat ja esihenkilöt vaihtuvat. Työhön kohdistuvat odotukset muuttuvat. Jotkut leipiintyvät, kaikki ikääntyvät. Yksityiselämän ilot, surut ja huolet heijastuvat työhön ja käyttäytymiseen.

Työntekijän lojaliteettivelvollisuus määritellään työsopimuslaissa. Työntekijän on toiminnassaan vältettävä kaikkea, mikä on ristiriidassa sen kanssa, mitä hänen asemassaan olevalta työntekijältä kohtuuden mukaan voidaan vaatia. Vastaavasti työnantajalla on korkeimman oikeuden oikeuskäytäntöön perustuva lojaliteettivelvollisuus työntekijää kohtaan. Siinäpä tulkinnan varaa.

Luottamus mitataan valintatilanteissa. Luottamuspula voi syntyä hetken hairahduksesta tai pitkän ajan kuluessa. Voidaan vedota ohjeiden rikkomiseen, väärinkäytöksiin tai epärehellisyyteen.

Kun työnantaja vetoaa luottamuspulaan, siihen on oltava konkreettinen peruste. Työsuhteen päättämiskynnyksen ylittyminen edellyttää, että kyse on työsuhteeseen liittyvästä ja siihen olennaisesti vaikuttavasta seikasta. Työntekijän asemallakin on merkitystä. Johtavassa asemassa olevalta odotetaan erityisen hyvää harkintakykyä.

Asioilla on taipumus kärjistyä, jos niihin ei puututa tai puututaan vasta liian myöhään. Usein riittää puheeksi ottaminen tai huomautus. Varoituksen antaminen on myöhemmän irtisanomisen edellytys. Työnantajan onkin syytä perustella kurinpidollisia tai niihin rinnastuvia toimiaan. Menettely voi muuten näyttäytyä epäjohdonmukaisena, epätasapuolisena tai mielivaltaisena.

Yritys- ja johtamiskulttuurista riippuu, miten epäkohtiin puututaan. Työnantajalla ja HR:lla tulisi olla rohkeutta ottaa vaikeitakin asioita puheeksi. Väärinkäsitysten ja erimielisyyksien oikea-aikainen selvittäminen edellyttää aktiivista otetta ja yhteistyötä. Toimitaan vastuullisesti ja vältetään virhearviot. Passiivisuus ja luistaminen heikentää työyhteisöllisyyttä ja johtaa ongelmiin.

Luottamus ansaitaan. Jatkuva vuoropuhelu ja säännölliset kehityskeskustelut vahvistavat luottamusta ja työpaikan ilmapiiriä.

Kirjoittaja on Ammattiliitto Pron lakiasiainpäällikkö.