Itse olen ihmetellyt pitkään sitä, miksi työnantajat sekä jotkut työntekijätkin karsastavat palkkatietojen avoimuutta. Esimerkiksi EVAn tekemissä suomalaisten arvoja ja asenteita mittaavissa kyselyissä ihmiset arvostavat suuresti rehellisyyttä ja avoimuutta, mutta sitten palkkojen osalta tilanne olisi kuitenkin toinen? Miksi palkkojen avoimuus koetaan niin suurena mörkönä tai siten, että se johtaisi ongelmiin?

Oma kokemukseni on se, että turha tietämättömyys työpaikan yleisestä palkkatasosta vain haittaa hyvän työilmapiirin muodostumista. Kyllä työntekijät ymmärtävät, että yrityksessä on perusteltuja palkkaeroja, jos niitä avoimesti käsitellään sekä kerrotaan, mihin palkanmuodostus perustuu. Kyllä se minusta parantaa työpaikan ilmapiiriä, kun asioista keskustellaan suoraan eikä jupista kahvipöydissä mutu-tietojen varassa.

Nykyisen hallituksen ohjelmassa on tavoite palkka-avoimuuden edistämisestä, mutta ilmeisesti sen eteneminen on jälleen kerran tyssäämässä työnantajapuolen vahvaan vastustukseen? ”Tieto on valtaa” on vanha sanonta, joka on peruja filosofin pohdiskelusta jo keskiajalta. Työnantajat ilmeisesti edelleen uskovat tuohon keskiaikaiseen pohdiskeluun, kun eivät halua palkkatietoja yrityksissä avata ja kuvittelevat tuon vallankäytön sekä pimittelyn hyödyttävän heitä. Ehkä meidän täytyisikin esittää näitä tavoitteitamme heille toisella raamatullista perua olevalla sanonnalla: ”Tieto lisää tuskaa”, jospa silloin sitä tietoa meille annettaisiin lisää?

No jos parannuksia tiedonsaantiin ei tule, niin sitten täytyy ilmeisesti jatkaa niillä työkaluilla, mitä käytettävissä on. Tässä minun vinkkejäni siihen, mistä luottamushenkilöt tietoa palkoista ja miten he saavat muita edunvalvonnassa tarvittavia tietoja raavittua kasaan.

Työlainsäädännössä sekä työehtosopimuksissa on määritelty luottamusmiehelle sekä työsuojeluvaltuutetulle tietyistä tiedonsaantioikeuksista. Osa näistä on toteutettu kirjauksilla ”pyydettäessä”, eli ne vaativat luottamushenkilöiltä itseltään siis myös aktiivisuutta. Itselläni on sovittu työnantajan kanssa pääsystä materiaaleihin, joista näen kuukausittain henkilöstömäärät (vakituiset, määräaikaiset ja ulkopuolinen työvoima) organisaatioittain esitettynä. Lisäksi näen organisaatioittain keskimääräiset ylityöprosentit sekä sairausoloprosentit. Erillisellä raportilla näen myös aina kuukausittain edellisen kuukauden alkaneet ja päättyneet työsuhteet. Vuosittain työehtosopimuksessa sovitut toimihenkilöiden keskimääräiset kuukausipalkat palkkaluokittain tulevat syyskuun palkoista. Lisäksi tehdään myös vuosittain tasa-arvosuunnitelman mukaiset palkkavertailut, joista saa palkkatietoja. Näistä materiaaleista saa kasattua jonkinlaisen keskimääräisen kuvan yrityksen palkkaluokkien tilanteesta sekä palkkakehityksestä.

Vuosittain kannattaa kuitenkin tehdä aina erilliset esitysmateriaalit ja muistiinpanoja sekä tallentaa niitä aina samassa formaatissa edellisten vuosien materiaalien lisäksi. Isoissa yrityksissä tapahtuu ulkoistuksia yms. liiketoiminta- ja organisaatiomuutoksia, jotka yleensä vaikuttavat aina myös noiden palkkatilastojen muutoksiin seuraavana vuonna. Ne siis kannattaa vuosittain kirjata ylös materiaaleihin, jotta myös itse pystyy muutaman vuoden jälkeenkin tarkastamaan, miksi ko. aikana esimerkiksi joissakin palkkaluokissa on tapahtunut isoja muutoksia.

Palkkatietoja yleisistä lähteistä

Meillä on Prossa tehty erinomaista työmarkkinatutkimista jo yli vuosikymmenen ajan, ja sitä kautta on saatavilla hyvät tietovarastot myös luottamushenkilöiden tueksi omaan edunvalvontaan. Sieltä pystyt katsomaan erilaisilla muuttujilla hyvin tarkasti oman sopimusalasi palkkatasot erilaisissa tehtävissä. Tai suoraan vertailemaan jopa isoimpien yritysten erilaisia palkkatasoja sopimusalan sisällä. Näillä tiedoilla saa rakennettua kohtuullisen kuvan keskimääräisistä sopimusalakohtaisista palkkahaarukoista erilaisilla muuttujilla.

Myös tilastokeskuksen sivuilta löytyy mielenkiintoista tietoa, esimerkiksi  TOL-luokitusten kautta voi käydä katsomassa myös sitä, miten paljon puhuttu ns.” Suomen malli” on viime vuosina toiminut ja miten reaalipalkat ovat kehittyneet eri toimialoilla .

Näiden lisäksi tietysti myös EK:n palkkatilastoista saa vuosittain informaatiota sopimusalakohtaisista palkkakehityksistä. Toimihenkilöiden kuukausipalkkatiedot ilmestyvät yleensä maaliskuussa.

Näillä tiedoilla saa siis kasattua jonkinlaisen keskimääräisen kuvan siitä, mikä yrityksen ja jäsenistön palkkakehityksen tulisi olla. Minusta on selvää, että mikäli esimerkiksi paikallista sopimista halutaan lisätä, niin luottamushenkilöille on myös saatava lisää työkaluja sekä tietoja, koska nykyisillä tiedonsaantioikeuksilla tarkkaa kokonaiskuvaa on hyvin haasteellista rakentaa.

Kirjoittaja on Pron hallituksen jäsen Juha Kivistö, joka on toimihenkilöiden pääluottamusmies Elisa Oyj:llä.

Ammattiliitto Pro kampanjoi  luottamushenkilöiden tiedonsaantioikeuksien puolesta tunnuksella #Sullaonoikeus. Seuraa kampanjaamme Pron verkkosivuilla ja sosiaalisessa mediassa.