Opetushallituksen mukaan vuoteen 2035 mennessä syntyvistä uusista työpaikoista 80 prosenttia edellyttää korkeakoulutasoista osaamista. Eniten kasvavilla toimialoilla työvoiman kysyntä keskittyy korkeakoulutettuihin johto- ja asiantuntijatehtäviin. Toimialojen kasvu perustuu nykyistä korkeampaan osaamiseen, jota hankitaan rekrytoimalla korkeakoulutettuja. Avautuvat työpaikat edellyttävät lisää korkeasti koulutettuja työntekijöitä.  

Kauppakamarin uusimman talouskyselyn mukaan jo nyt osaajapula rajoittaa monien yritysten kasvua ja liiketoiminnan kehittymistä.  Kyselyn perusteella osaajapula on yritysten kasvun suurin este. 

Nuorten koulutustaso on kääntynyt laskuun ja jäänyt alle kehittyneiden maiden keskitason.

Pelkästään teknologiateollisuuteen on ennakoitu vuoteen 2030 mennessä tarvittavan 130 000 uutta osaajaa, joista 60 prosentilta edellytetään korkeakoulututkintoa. Opetusministeriön ennusteen mukaan vuoteen 2035 uusista työpaikoista jopa 70 prosenttia ja eläkkeelle siirtymisen myötä avautuvissa työpaikoissa noin 54 prosenttia edellyttää korkea-asteen tasoista osaamista.  

Valitettavasti Suomen suunta on kuitenkin toinen. Nuorten koulutustaso on kääntynyt laskuun ja jäänyt alle kehittyneiden maiden keskitason. Myös koko työikäisen väestön koulutustaso laski alle OECD-maiden keskitason, Chilen ja Turkin väliin. 

Myös Pisa-tulokset ovat laskeneet tasaista vauhtia alaspäin jo vuodesta 2006. Olemme menettäneet kaikista tärkeimmän kilpailukykyvalttimme, aiemmin maailmallakin ihmetellyn korkean koulutustasomme. 

Opetus- ja kulttuuriministeriön juuri julkaistussa sivistyskatsauksessa todetaan, että mahdolliset selitykset löytyvät 1990-luvulla alkaneesta koulutuksen rahoituksen leikkaamisesta ja sosioekonomisten erojen kasvusta. Näistä oireellisena ilmiönä voidaan pitää koulupahoinvointia, joka näkyy voimakkaana kasvuna 2013 alkaen. Helsingin yliopiston kasvatustieteellisestä tiedekunnasta akatemiaprofessori Katariina Salmela-Aron mukaan tilastoista havaitaan, että eriarvoistumiskehitys on alkanut kasvaa lineaaristi samoihin aikoihin vuosina 2013–2015.  

Koulutus periytyy Suomessa yhä voimakkaammin.

Sosioekonomisten erojen kasvun vaikutukset näkyvät aiempaa voimakkaammin oppimistuloksissa.  Sosioekonomisen taustan vaikutuksilla tarkoitetaan vanhempien koulutus- ja työmarkkina-aseman vaikutuksia koulutuksen valikoituvuuteen. Koulutus periytyy Suomessa yhä voimakkaammin. Isän korkea työmarkkina-asema antaa lapselle jopa kahdeksankertaiset mahdollisuudet valikoitua elitistisille korkeakoulualoille verrattuna matalasti koulutettujen vanhempien lapsiin.  

Tilastojen taa kätkeytyy monimutkaisempia prosesseja kuin suoraviivaiset ennusteet. Korkean sosioekonomisen taustan vanhemmilla on monipuolisia resursseja tarjota oppimisen tueksi varhaisista vaiheista alkaen. Jokaisella lapsella tulisi olla oikeus samoihin perustietoihin ja oppimisen tukeen. Resursseilla tarkoitetaan tässä mahdollisuutta tukea ajallisesti ja taloudellisesti lapsen kasvua ja oppimista koko lapsuuden ajan. Näitä ovat esimerkiksi kotiläksyissä auttaminen, harrastukset, psyykkinen tukeminen ja kulttuuristen kokemusten tarjoaminen. Harrastustakuu, yksilöllinen tuki, kulttuuriset kokemukset ja riittävät koulutusresurssit lasten yksilölliseen kohtaamiseen kokonaisvaltaisina ihmisinä tasaavat sosioekonomisen taustan lähtöasetelmia pärjätä koulussa. Koulutuksen tasa-arvoon, yksilölliseen tukemiseen ja ohjaamiseen sekä ennaltaehkäisevään mielenterveyden tukemiseen panostamalla voidaan kaventaa koulutuseroja. 

Kirjoittaja on Ammattiliitto Pron yhteiskuntasuhdejohtaja. Blogi on julkaistu 26.1.2023 STTK:n  sivuilla.