Hyppää pääsisältöön

Osaamispolitiikka on Suomen kilpailukyvyn kulmakivi

Johtaja Maria Mäkynen
KirjoittanutMaria Mäkynen
Johtaja Maria Mäkynen
Suomen talouskasvu ei voi nojata bulkkituotantoon ja halpaan työvoimaan, vaan meidän on rakennettava kilpailukykymme korkean osaamisen ja teknologian varaan. Tämä on keskeinen johtopäätös myös useista työn murrosta käsittelevistä ministeriöiden julkaisuista ja akateemisista tutkimuksista. Tuottavuuden kasvu edellyttää määrätietoisia investointeja koulutukseen, tutkimukseen ja innovaatioihin.

Työ- ja elinkeinoministeriön raportti “Kasvua ja työtä” (2022) korostaa, että korkeatasoinen osaaminen ja tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta (TKI) ovat Suomen kilpailukyvyn ja tuottavuuden kulmakiviä. Myös raportissa “Arvonluonnin uudet muodot” (2020) todetaan, että korkeaa osaamista edellyttävä data- ja alustatalous luovat uusia mahdollisuuksia tuottavuuden ja talouskasvun parantamiseksi. Panostaminen osaamiseen ei ole vain koulutuspolitiikkaa – se on talouspolitiikan ydintä. 

Korkean osaamisen merkitys tuottavuudelle

Tuottavuuden kasvu on pitkällä aikavälillä ainoa kestävä tapa saavuttaa talouskasvua ja ylläpitää hyvinvointivaltiota. OECD:n ja ministeriöiden tutkimukset osoittavat, että niissä maissa, joissa on panostettu jatkuvaan oppimiseen ja tutkimukseen, talouskasvu on ollut vakaampaa ja kilpailukyky vahvempaa. Suomen haasteena on, että osaamisen kehittäminen ja koulutustaso eivät enää nouse samaa tahtia kuin monissa muissa kehittyneissä maissa. Koulutustaso laskee ja myös aikuisväestön osaamistasoa ylläpitänyt aikuiskoulutustuki on lakkautettu. 

Panostukset teknologiaan ja innovaatioihin eivät yksinään riitä, jos niitä ei tueta kattavalla osaamispolitiikalla. Talouskasvun pullonkaulaksi uhkaa muodostua osaajien ja osaamisalueiden puute. Esimerkiksi Ruotsi on panostanut enemmän aineettomiin investointeihin, kuten tuotekehitykseen, tietojärjestelmiin, brändijalostukseen, koulutukseen ja digitalisaatioon, mikä on johtanut parempaan tuottavuuskehitykseen kuin Suomessa. Ruotsissa on myös osattu rakentaa brändivetoista taloutta ja laajemmin palvelusektorin arvonlisää. Meidän on otettava tästä mallia.

Osaaminen on tärkein kilpailukykytekijä

Osaamispolitiikan tulee olla strateginen painopiste. Suomessa on viime vuosina kuitenkin keskusteltu lähinnä koulutusleikkauksista. Samalla on unohdettu, että ilman osaamista ja innovaatiota ei synny kasvua eikä tuottavuutta. Jos haluamme menestyä globaalissa kilpailussa, meidän on investoitava osaamiseen kaikilla koulutuksen tasoilla ja mahdollistettava helpommin lisä- ja uudelleen kouluttautuminen.

Kuten Risto Murto on tuonut esille, Suomen talouden haasteena ei ole pelkästään työvoiman määrä, vaan osaamisen laatu ja sen kyky mukautua teknologian ja globalisaation tuomiin muutoksiin. Korkean tuottavuuden työpaikat syntyvät vain, jos työvoimalla on riittävästi osaamista ja yrityksillä kyky investoida osaamiseen. Tämä tarkoittaa sekä koulutusjärjestelmän vahvistamista että jatkuvan oppimisen tukemista, jotta työntekijät voivat kehittää osaamistaan ja uudelleen kouluttautua muuttuvilla markkinoilla.

Julkisessa keskustelussa puhutaan paljon, kuinka Suomen talouskasvua tulisi vauhdittaa ja miten hyvinvointivaltion rahoitus turvata. Virkistävän suoraa ja rohkeaa puhetta viime päivinä on kuulunut myös vasta-aloittaneelta Teknologiateollisuuden puheenjohtajalta Ville Voipiolta HS:n haastattelussa. Suomessa on keskitytty kustannuskilpailukykyyn ja osinkojen kasvattamiseen, varsinaisen uuden talouskasvun mahdollistamisen sijaan. Voipio listasi viiltävästi ongelmakohtia: "Suomessa meillä on harha, että olisimme tuotekehitys- ja insinöörikansaa."  Muhkeiden osinkojen ongelma on ilmeinen: on turvallisempaa nostaa osinkoja kuin panostaa johonkin uuteen ja innovatiiviseen. Näistä vaikeista kysymyksistä on helppo olla samaa mieltä.

Ilman määrätietoisia investointeja osaamiseen emme voi odottaa pysyvää tuottavuuden kasvua, innovaatioiden jalostamista Suomen työmarkkinoille ja yritysten kasvuun.

Suomi on menestynyt historiassa koulutuksen ja teknologian varassa – nyt on aika varmistaa, että tämä menestys jatkuu. Meillä on jo tutkimustieto ja kansainvälisiä esimerkkejä siitä, mitä osaamispanostukset voivat saavuttaa. Kyse on poliittisesta tahdosta. Onko Suomi valmis tekemään tulevaisuusinvestointeja vai jatkammeko säästämistä tuottavuuden kustannuksella?

1. Koulutuksen laatuun ja saavutettavuuteen – Suomen on nostettava koulutustasoaan, jotta työvoima pysyy kilpailukykyisenä.
2. Jatkuvaan oppimiseen ja aikuiskoulutukseen – Nopeasti muuttuvassa työelämässä on tärkeää, että myös työikäiset voivat päivittää osaamistaan.
3. Tutkimus- ja innovaatiopanostuksiin – Suomen on jatkettava parlamentaarisen sovun mukaista TKI-rahoituksen panostamista.
4. Teknologian hyödyntämiseen ja digitalisaatioon – Tuottavuus ei kasva pelkästään robotiikan ja tekoälyn ansiosta, vaan tarvitaan työntekijöitä, joilla on osaamista hyödyntää uusia teknologioita.