- Hartaasti odotetun direktiivin menetelmät olisivat voineet olla terävämpiäkin, toteaa tasa-arvoasiantuntija Tanja Lehtoranta Prosta.
Palkkoihin liittyvä salamyhkäisyys vähenee, kun ehdotettu EU-direktiivi helpottaa tiedonsaantia.
- Ammattiliitto Pro on sitoutunut palkkojen avoimuuden lisäämiseen ja pidämme sitä tärkeänä keinona palkkaerojen pienentämisessä, sanoo tasa-arvoasiantuntija Tanja Lehtoranta Ammattiliitto Prosta.
Saavatko muut samasta työstä saman verran kuin minä?
Palkkasyrjintä on Suomessa jo nykyäänkin laitonta ja työnantajilla on velvollisuus edistää naisten ja miesten tasa-arvoa palkkauksessa.
Direktiivin mukaan kuka tahansa työntekijä voisi jatkossa pyytää työnantajalta tiedon, miten oma palkka vertautuu samaa tai samanarvoista työtä tekevien miesten ja naisten yleiseen palkkatasoon yrityksessä.
Direktiiviehdotuksen mukaan yli 250 hengen yritysten tulisi ilmoittaa tieto vuosittain naisten ja miesten palkkaerosta. Pro on vaatinut yritysten tietojen julkistamista palkkaerosta yrityksissä, nyt se näyttäisi toteutuvan.
”Pitääkö yli viiden prosentin palkkaeroa sietää?”
Direktiiviehdotus on paikoin heikompi kuin Suomen laki.
Jos palkkaero on enemmän kuin viisi prosenttia samassa tehtävässä, työnantajan tulee tehdä palkkakartoitus yhteistoiminnassa henkilöstön edustajien kanssa ja korvata havaitut erot.
- Pidän hyvin erikoisena, että jopa viiden prosentin palkkaeroja pitäisi sietää, ennen kuin niiden syrjimättömyys pitäisi selvittää kartoituksella, Lehtoranta kummeksuu.
Palkkakartoitus on direktiivissä rajattu vain suuriin yrityksiin. Tällä hetkellä Suomen tasa-arvolaki velvoittaa vähintään 30 hengen yritykset tekemään palkkakartoitukset osana tasa-arvosuunnitelmia ja hyvä niin, Lehtoranta toteaa.
Palkkasyrjinnän korjaaminen kollektiivisesti mahdolliseksi
Työhaastattelussa työnhakijalta ei tulevaisuudessa saisi kysyä nykyisestä palkasta. Työnhakijalle pitäisi kertoa tarjolla olevan työn palkkataso. Palkka koskevia salassapitosopimuksia ei tehdä.
Jos tulevaisuudessa epäillään palkkasyrjintää, todistustaakka asiassa siirtyisi työnantajalle, jonka pitäisi näyttää toteen palkkatasa-arvo. Myös palkkasyrjintää kokeneen työntekijän oikeutta saada korvaus vahvistettaisiin. Palkkasyrjinnän korjaamista voisi ajaa myös kollektiivisesti.
Komission direktiiviesitys menee jäsenmaiden neuvoston ja Euroopan parlamentin yhteispäätösmenettelyyn, jonka neuvottelun pohjalta lopullinen direktiivi annetaan. Se voi kestää jopa muutamia vuosia
Komission direktiiviesitys menee jäsenmaiden neuvoston ja Euroopan parlamentin yhteispäätösmenettelyyn, jonka neuvottelun pohjalta lopullinen direktiivi annetaan. Se voi kestää jopa muutamia vuosia.
