Viime päivinä on mediassa keskusteltu siitä, että perhevapaauudistuksen muutokset eivät ole kaikilta osin muuttaneet voimassa olevien työehtosopimusten tekstejä. Tasa-arvovaltuutettu on jopa pitänyt niitä laittomina. Asia ei ole kuitenkaan ihan mustavalkoinen.
Ammattiliitto Pron tavoite oli kuluneella työehtosopimuskierroksella selkeä: molemmille vanhemmille tulee antaa samanmittaiset palkalliset perhevapaat riippumatta vanhempien sukupuolesta. Synnyttäneen vanhemman olemassa olevia vanhempainvapaita ei myöskään ollut tarkoitus lyhentää. Näillä tavoitteilla lähdettiin neuvottelupöytään.
Palkansaajapuoli laski valmiiksi muutosten kustannusvaikutuksen huomioiden Kelan maksaman korotetun korvauksen työnantajalle. Kelan korvauksen jälkeen jäljelle jäävä kulu ei ole työnantajalle suuri, koska todennäköisyys näiden kulujen syntymiselle on pieni. Syntyvyys on Suomessa alhaista, eivätkä isät juurikaan käytä perhevapaita. Palkansaajien näkökulmasta asia oli selkeä, eli synnyttävän vanhemman vapaat säilyvät ennallaan ja myös toiselle vanhemmalle annetaan samanmittainen palkallinen vapaa synnyttäneen vanhemman raskausvapaan jälkeen.
Toisin kuitenkin kävi: työnantajapuolen laskelmat muutosten kustannusvaikutuksista poikkesivat olennaisesti palkansaajapuolen laskelmista. Työnantaja ei myöskään suostunut huomioimaan laskemissa korotettua Kelan korvausta. Tämän vuoksi asian ratkaiseminen pitkittyi ja mutkistui monessa tespöydässä. Keskustelua käytiin työnantajien esityksestä siitä, miten perhevapaiden lisääminen tulisi huomioida tes-ratkaisussa niin, että sen kustannusvaikutuksella heikennettäisiin jotain muuta työehtosopimuksen kohtaa. Työnantaja siis vaati, että perhevapaauudistuksen kulut maksaa kokonaan palkansaajapuoli.
Saatiinko perhevapaita lopulta sovittua Pron työehtosopimuksiin? Lopputulos vaihteli sopimusaloittain. Täysin ilman minkäänlaisia kirjauksia jäi ainoastaan pari alaa. Näissä pöydissä työnantaja ei käytännössä halunnut edes keskustella asiasta. Osaan sopimuksista tuli kirjaus siitä, että asian käsittelyä jatketaan työryhmätyönä sopimuskauden aikana. Suureen osaan sopimuksia saatiin tasa-arvoiset kirjaukset siitä, että molemmilla vanhemmilla on yhtäläinen oikeus palkalliseen perhevapaaseen. Palkalliset perhevapaapäivät lisääntyivät pääsääntöisesti kuudesta päivästä 36:een. Lopputulos on siis hyvinkin positiivisella puolella.
Tämä ei kuitenkaan tarkoitta sitä, että asia voitaisiin muissa pöydissä unohtaa. Ei voi olla niin, että eri alojen ja sektorien työntekijät ovat eriarvoisessa asemassa suhteessa toisiinsa. Päinvastoin: nyt on panostettava vahvasti siihen, että loputkin perhevapaauudistuksen tarkoittamat muutokset saadaan sovittua pikaisesti ja jo kuluvan sopimuskauden aikana.
Kirjoittaja on Ammattiliitto Pron palvelusektorin johtaja. Blogikirjoitus on julkaistu alun perin mielipidekirjoituksena Aamulehdessä 20.6.2023.
