Ammattiliitto Pro ja Rikosseuraamusalan henkilöstöyhdistys RikHe ry ovat huolissaan rikosseuraamusalan henkilöstön jaksamisesta. Henkilöstöä ovat kuormittaneet syyskuussa voimaan astunut Rise 2.0 -organisaatiouudistus ja toukokuussa 2022 käyttöönotettu Roti-asiakastietojärjestelmä. Rikosseuraamuslaitos on itsekin todennut asiakastietojärjestelmän ongelmien vaatineen henkilöstöltä venymistä.

– Pitkään jatkunut huono kehityssuunta ja viimeaikaiset kaksi suurta muutosta organisaatiossa ovat ajaneet henkilöstön tilanteeseen, jossa jaksaminen ja hyvinvointi työssä eivät ole enää turvattu, henkilöstöyhdistyksen puheenjohtaja ja Ammattiliitto Pron pääluottamusmies Pekko Summanen kertoo.

Kohtuuttomat työmäärät ja jatkuva muutostila lisäävät stressiä

Henkilöstö kokee erityisesti töiden huonon organisoinnin aiheuttavan epäselvyyttä työnjaossa. Kaikissa tapauksissa ei tiedetä, kuka on esihenkilö tai kuka sijaistaa.

– Esimiestyössä ja henkilöstöjohtamisessa koetaan olevan kriittisiä puutteita. Osalle henkilöstöä kasaantuu kohtuuttomat työmäärät, mikä johtaa suuriin tuntimääriin työaikapankissa. Näiden pois pitäminen on vaikeaa ja alkaa syntymään harmaata ylityötä, Summanen kertoo.

Jatkuva muutostila, uudet tietojärjestelmät, järjestelmien puutteet ja virheiden hidas korjaaminen lisäävät stressiä. Myös organisaatiouudistuksessa toteutettujen sijoittumisten, tehtävänkuvausten ja palkkausasioiden koetaan heikentäneen työtyytyväisyyttä.

Avainasemassa on muutoksenhallinta

Ammattiliitto Pron sopimusalavastaava Leena Hiljanen vaatii työnantajaa viemään organisaatiouudistuksen kunnolla loppuun. Kun Rise 2.0 -organisaatiota vielä jalkautetaan, kolmannen vaiheen Rise 3.0 -muutos on jo valmistelussa.

– Avainasemassa on muutoksenhallinta ja tarvitaan aikaa, jotta kaaoksesta päästään. Kahden suuren uudistuksen luomassa ristipaineessa tehtävien prosessit eivät ehdi vakiintua. Uusi asiakasjärjestelmä on myös keskeneräinen ja moni kokee sen uuvuttavana.

Rikosseuraamuslaitoksen sairauspoissaolot ovat kaksinkertaiset muuhun valtionhallintoon verrattuna. Rikosseuraamusalalla sairauspoissaoloja henkilötyövuotta kohti kertyi 13,9 päivää, kun valtionhallinnossa vastaava luku oli 7,3.

– Nähtävissä on henkilöstön loppuunpalaminen, joka myös lisää henkilöstön työpaikanvaihtohalukkuutta. Viidennes henkilöstöstä on määräaikaisessa palvelussuhteessa. Vaihtuvuus lisää kuormittavuutta.

Hyvinvointiin ja jaksamiseen on panostettava nykyistä enemmän

Summasen ja Hiljasen mukaan organisaatiouudistuksen jälkeen ottaa aikansa, että työt ja esimiehisyydet asettuvat uomilleen.

– Asiat ovat kuitenkin menneet huonompaan suuntaan. Ongelmiin on kyllä kiinnitetty huomiota ja asioiden korjaamiseen on ryhdytty, mutta valitettavasti tehdyt toimenpiteet eivät ainakaan lyhyellä aikavälillä vaikuta riittäviltä, Summanen kertoo.

Työntekijöiden mukaan heidän tarpeensa työhyvinvoinnin parantamiseksi eivät ole tulleet täysin kuulluksi tai ettei niitä haluta tehdä.

Työnantajalla on työturvallisuuslain mukainen yleinen huolehtimisvelvoite. Ammattiliitto Pro ja yhdistys vaativatkin, että hyvinvointiin ja jaksamiseen on panostettava nykyistä enemmän. Myös resursseja on lisättävä vastaamaan tarvetta huomattavasti nykyistä paremmin.

Rikosseuraamuslaitoksessa työskentelee noin 2 600 henkilöä. Prolaiset työskentelevät pääosin lähityötehtävissä ja asiantuntijatehtävissä kaikilla muilla, paitsi valvonnan sektorilla, rikosseuraamustyöntekijöinä, rikosseuraamusesimiehinä, ohjaajina, erityisohjaajina, työnjohtajina, ylityöjohtajina, virastoassistentteina, erikoissuunnittelijoina ja erityisasiantuntijoina.