Pron tiedote 14.7.2016
Useimmilla asiantuntijoilla ja esimiehillä, jotka ovat Pron jäseniä, menee hyvin. Vuodesta 2009 aloitetussa Pron seurannassa havaittiin, että 65 prosenttia jäsenistä ei ole kokenut yhtään työttömyys- tai lomautusjaksoa. Suomen talous on samana aikana kärsinyt taantumasta tai nollakasvusta.
Kymmenen prosenttia Pron jäsenistä on ollut työttömänä vähintään kolmasosan seuranta-ajasta.
Työttömyyden kasautumista kuvastaa myös se, että puolet vuoden 2015 alussa työttömänä olleista oli työttömyystilassa myös vuotta myöhemmin.
– Työttömyys siis uusiutuu herkemmin niillä, jotka ovat olleet työttömänä aiemmin. Heidän työttömyytensä myös muodostuu pitkäaikaiseksi muita useammin, toteaa tutkija Petri Palmu Ammattiliitto Prosta.
Naiset ovat työuran tärkeässä alkuvaiheessa (30–50-vuotta) 1,5-kertaa miehiä suuremman osan työttömänä tai lomautettuna.
– Tämä vaikuttaa oleellisesti naisten itsevarmuuteen työelämässä, osa-aikaisuuksien lisääntymiseen ja myös tulevien eläkkeiden tasoon, Palmu huomauttaa.
Teollisuus katoaa Suomesta, samoin työpaikat
Pron suurimmalta alalta teknologiateollisuudesta on kadonnut paljon työpaikkoja. Alalta on siirtynyt väkeä erityisesti palvelualoille, joskin määrä on pieni suhteessa siihen, työttömyys ja lomautukset ovat syöneet vuodesta 2009 lähtien yhteensä yli 17 prosenttia alan toimihenkilöiden työpaikoista. Lisäksi teknologiateollisuudessa eläköitymisvauhti on ollut 10 kertaa suurempaa kuin nuorten pääsy alan toimihenkilötehtäviin.
– Alalla ei ole kysyntää uusille tekijöille. On ymmärrettävää, että teollisuuden rakennemuutos saa nuoret hakeutumaan vetovoimaisemmille aloille, sanoo tutkija Petri Palmu.
Teollisuuden rakennemuutos näkyy voimakkaimmin kenkä-, jalkine- ja vaatetusteollisuudessasekä esimerkiksi kulutustavara-aloilla. Teollisuuden alasajosta kärsii myös suunnittelu- ja konsulttiala.
– Työttömyyden ja lomautusten kohtaamat nuorimmat työikäiset luultavasti etsiytyvät muille aloille, mistä sitten sattuvat saamaan töitä. Uudet työt lienevät vaativia asiantuntijatöitä heikompilaatuisia ja vähemmän kehittäviä, Palmu arvioi.
Viestintä-alalla yhä vähemmän väkeä
Paljon puhuttu viestintäalan murros näkyy myös Pron jäsenistössä, irtisanomiset johtavat alan toimihenkilö- ja asiantuntijatehtävien vähentymiseen.
– Tämä johtaa siihen, että yhä pienempi porukka kuormittuu tehdessään irtisanottujen työt, sanoo tutkija Palmu.
– Työpaikoilla on yhä vähemmän toimihenkilöitä. Se ennakoi työpaikkojen toimintakyvylle vaikeuksia, kun osaavia tekijöitä on yhä vähemmän ylläpitämässä toimintoja. Organisaatiot tulevat sisäisesti yhä hauraammiksi ja tuottavuus rapistuu.
Rakennusalalla tarjolla sekä työtä että lomautuksia
Rakennusalalle tyypillistä on lomautusten melko suuri osuus suhteessa työttömyyksiin.
Pron jäsenkentässä alan ongelmana on ollut ikääntyvä asiantuntija- ja työnjohtoporukka. Erityisesti esimiestehtävät ovat alalla vaativia ja työpäivät venyvätkin pitkiksi.
– Hyvästä palkkatasosta huolimatta työn rasittavuus voi vähentää alan houkuttelevuutta nuorten keskuudessa. Ala myös vaatii tietynlaista luonnetta, sanoo tutkija Petri Palmu Prosta.
Digitalisaatio myllää finanssialan toimihenkilötöitä
Digitalisaation tuhoaa finanssisektorilla ihmisten suorittamia työtehtäviä kiihtyvällä vauhdilla, mikä näkyy toimihenkilöiden työllisyysmahdollisuuksien heikkenemisenä. Osa pankkitoimihenkilöiden tehtävistä esimerkiksi siirtyy asiakkaiden itse älypuhelimella hoidettavaksi.
Työttömyys tarkoittaa usein sitä, että alalta häviää kokonaan työpaikka. Muutos ei näy niinkään työttömyysasteena vaan pankkitoimihenkilöiden kokonaismäärän pienentymisenä.
– Työpaikkoihin liittyvät uhkakuvat ovat synkät, koska pankeissa johtaminen ja erityisesti työntekijöiden osaamiseen panostaminen on viime vuosina heikentynyt voimakkaasti. Murroksen hallinnassa on epäonnistuttu vastaamaan digitalisaatioon, sanoo tutkija Palmu.
Lentoalat turbulenssissa
Lentoalojen, kuten Finnairin, työttömyysaste on laskenut paljon vuoden 2014 huipusta (17,6 %), joskin laskuun osasyynä on vanhempien toimihenkilöiden irtisanominen. Lentoalat ovat menettäneet prosentuaalisesti eniten toimihenkilöiden työpaikkoja työllisyysongelman takia. Osa toimihenkilötyöstä on siirretty pysyvästi ulkomaille.
– Pron työmarkkinatutkimuksessa lentoalojen työ erottui häiriöiden ja sähläyksen suuressa määrässä. Sen perusteella voi päätellä, että toimihenkilöresurssit on vedetty liian kireälle.
Vuokratyö piinaa ict-alaa
Ict-alalla erityisesti vuokratyöfirmat tuottavat huonosti palkattuja pätkätöitä. Vuokratyöilmiö näkyy siinä, että toimihenkilöiden määrä kasvaa, mutta myös alan työttömyysaste kohoaa, koska alalla ei tarjota kokoaikaista ja vakinaista työtä.
– Ict-alan hyvänä puolena on, että se työllistää myös nuoria, tosin huono puoli on, että yli viisikymppisiä tietoasiantuntijoita on irtisanottu runsaasti, kertoo tutkija Palmu.
Työttömyyden vaikutuksista alojen työpaikkojen määriin, katso:
http://tiedostot.proliitto.fi/tmt/TEST/JSON/hc_plot_tyottlomvaik_alojen_kokoon.html
