Hyppää pääsisältöön

Puusepästä pääluottamusmieheksi — Pekko Summasen urapolku vei vankilaan

Pekko Summanen
KirjoittanutJenni Meronen
KuvaPekko Summasen kotialbumi
Pekko Summanen
Pekko Summanen opiskeli puusepäksi ja veneenrakentajaksi, mutta päätyi vankilaan työnjohtajaksi ja pääluottamusmieheksi. Pron hallituksen jäsenen mukaan rikosseuraamusalan haasteisiin ei ole olemassa nopeita ratkaisuja.

Valtion helmikuussa syntynyt uusi virka- ja työehtosopimus on otettu rikosseuraamusalalla positiivisesti vastaan, sanoo Rikosseuraamuslaitoksen pääluottamusmies Pekko Summanen.  Kaksivuotisen sopimuksen palkankorotukset ovat 6 prosenttia, minkä lisäksi työntekijöille maksetaan 12,2 prosenttia kuukausipalkasta oleva kertaerä.

— Palkankorotus on aina se asia, mikä ihmisille konkreettisesti näkyy ja tuntuu. Lisäksi sopimuksessa oli tekstikysymyksiä, jotka edistivät esimerkiksi perhevapaauudistusta ja tilapäisen hoitovapaan ikärajan nostoa, mitkä ovat ehdottomasti hyviä asioita, Summanen sanoo.

Rikosseuraamuslaitos vastaa vankeusrangaistusten ja yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanosta. Laitoksessa työskentelee noin 2 600 henkilöä, joista prolaisia on esimerkiksi rikosseuraamustyöntekijöinä, rikosseuraamusesimiehinä, ohjaajina, työnjohtajina ja erityisasiantuntijoina. 

Korona-ajan opit haltuun

Summanen on työskennellyt Rikosseuraamuslaitoksella lähes 20 vuoden ajan. Alalle hän päätyi sattumalta.

— Entinen appiukkoni oli töissä Konnunsuolla vartijana, ja hän kysyi minulta, olisinko kiinnostunut hakemaan kesävahdiksi. Sille tielle jäin. Vartijan töitä en kovin kauaa tehnyt, vaan koulutustaustani takia siirryin aika pian työhuoneille töihin, Summanen kertoo.

Koska Summanen on ensimmäiseltä ammatiltaan veneenrakentaja ja suorittanut sen jälkeen puusepän ammattitutkinnon, päätyi hän Turun vankilaan opettamaan puutöitä. Työnjohtajan tehtävästä hän jäi virkavapaalle kahdeksan vuotta sitten siirryttyään pääluottamusmieheksi.

— Edunvalvonta ja sopimustoiminta ovat asioita, joita ei kukaan tee jäsenten puolesta, jollei ammattiliitto sitä tee. Liittoon kannattaa kuulua, sillä työnantajan intresseissä ei ole valitettavasti tehdä parhaita mahdollisia työehtosopimuksia tai virkaehtosopimuksia, Summanen sanoo.

Summanen kertoo saavansa ajoittain raskaasta tehtävästä paljon. Onnistumiset ja hyvä palaute jäseniltä auttavat jaksamaan, samoin hyvät mahdollisuudet tehdä etätöitä. Kaikille etätyö ei kuitenkaan ole mahdollista.

— Tuntuu, että hyvien koronakokemusten jälkeen on otettu takapakkia ja alettu tarpeettomastikin rajoittaa etätyömahdollisuutta. Se on mielestäni väärä suuntaus. Korona-ajan hyvät opit pitäisi ottaa haltuun, ja tuoda ne työelämään myös tulevaisuudessa.

Muutosten uuvuttamat

Rikosseuraamusalalla painitaan tällä hetkellä useiden haasteiden kanssa. Syyskuussa aloitettu, pian toiseen vaiheeseen siirtyvä organisaatiouudistus ja uusi asiakastietojärjestelmä ovat koetelleet henkilöstön jaksamista.

— Organisaatiouudistus ja sen lieveilmiöt palkkauksiin ja tehtävänkuviin liittyen vie tällä hetkellä hirveästi aikaa ja energiaa. Se työllistää tosi paljon sekä sopimustoiminnassa että pääluottamusmiehenä ja edunvalvojana, Summanen kertoo.

Roti-asiakastietojärjestelmä otettiin Summasen mukaan käyttöön keskeneräisenä. Myös henkilöstön koulutus on ollut puutteellista.

— Sitä ei osattu käyttää, sillä uudessa järjestelmässä monet asiat tehdään eri tavoin kuin ennen. Se on koettu raskaaksi ja aikaa vieväksi, byrokraattiseksi ja kankeaksi.

Summasen mukaan osa ongelmista poistuu, kun uuden järjestelmän kanssa opitaan elämään. Lisäksi ohjelmaa kehitetään koko ajan. Nopeita ratkaisuja ongelmaan ei kuitenkaan ole luvassa.

Päällekkäisten muutosten aiheuttama kuormitus heikentää työssä jaksamista ja työhyvinvointia. Tilannetta pahentaa rikosseuraamusalan työvoimapula. Valtion sopeuttamisohjelmien myötä alalta on reilun kymmenen vuoden aikana kadonnut 500 henkilötyövuotta, Summanen kertoo.

— Se näkyy töiden kasautumisena ja ihmisten uupumisena. Asiaan on kiinnitetty huomiota ja esimerkiksi sairauspoissaoloja pyritään vähentämään, mutta tuloksia ei näy nopeasti. Kaikkiin tehtäviin on vaikeuksia saada osaavaa henkilöstöä.

Kuulokkeissa soi Kotiteollisuus

Vapaa-ajallaan Summanen pelaa jääkiekkoa ja sählyä, mökkeilee ja kalastaa. Lisäksi hän viihtyy keittiössä.

— Olen suurpiirteinen kokki. En hirveän orjallisesti noudata reseptejä, vaan tykkään soveltaa ja olla luova. Ehkä sen takia en harrasta leipomista.

Lempimusiikikseen Summanen mainitsee eteläkarjalaisen rock-musiikin.

— Olen syntynyt Lappeenrannassa, ja sieltähän tulevat muun muassa Kotiteollisuus, Stam1na ja Mokoma. Se on semmoista kotiinpäin vetoa.