Rakennusyhtiö NCC:n vuosikorjausmestari Timo Jaakkola on valituksiin tottunut mies. NCC antaa rakentamilleen kohteille 1–2 vuoden takuun, minkä lisäksi rakennusurakoitsija vastaa mahdollisista rakennusvirheistä enintään kymmenen vuoden ajan. Jos kohteessa huomataan korjattavaa, tulee asia Jaakkolan työpöydälle.

– Sitten tehdään perustutkimustyötä ja katsotaan, onko asia tekijän vastuulla, vai onko esimerkiksi huolto laiminlyöty. Sen jälkeen korjaillaan ja neuvotellaan taloyhtiön tai kiinteistön omistajan kanssa siitä, miten päästään sovinnollisesti eteenpäin, Jaakkola kertoo.

Jaakkolan ura alkoi 18-vuotiaana rakennusapumiehenä, ja hän on viihtynyt saman työnantajan palveluksessa jo 37 vuoden ajan. Nykyisin Jaakkolan vetämä vastuu- ja reklamaatioasioita hoitava osasto työllistää kuusi työntekijää, jotka vastaavat Länsi-Suomen alueesta eli muun muassa Turusta, Forssasta, Salosta, Raumasta ja Porista.

– Meillä on työpaikalla hyvä tiimi. Kun itsenäiset, itseohjautuvat työntekijät pystyvät hoitamaan hommansa ammattitaidolla, voin itse keskittyä omaan työhöni, Jaakkola kiittelee.

Jatkuva negatiivisten asioiden käsittely voi Jaakkolan mukaan olla rankkaa. Työ on kuitenkin otettava työnä, eikä vesivahinkoja tai putoilevia laattoja pidä ottaa henkilökohtaisesti.

Yhteiset kahvihetket puuttuvat

Ammattiyhdistysliikkeen edunvalvonnan kannalta rakennusalan haasteena on jäsenten fyysinen hajautuminen.

– Ei ole yhtä työpaikkaa tai tehdasta, jossa näkisi kaikki ihmiset. Jokainen on omalla projektillaan, eikä yhteisiä kahvihetkiä ole. Toisaalta monet rakennusalan jäsenet ovat yksinäisiä puurtajia, heille tärkeää on perusedunvalvonta, Jaakkola sanoo.

Alan työntekijöistä kilpailee ammattiliiton kanssa muitakin rakennusalan järjestöjä. Jaakkola muistuttaa Pron olevan kuitenkin ainoa, joka neuvottelee työehtosopimuksen.

– Vaikka työmaalla voi olla töissä ihmisiä eri koulutustasoilla, itse työ on samaa. Siksi olisi tärkeää, että olisimme kaikki yhteisessä ammattiliitossa. Voima neuvottelupöydässä on silloin ihan erilaista.

Jaakkola on rakennusalan neuvottelukunnan puheenjohtaja, joka on istunut tes-neuvottelupöydissä jo vuosia. Tulevan tes-neuvottelukierroksen tärkein asia hänen mukaansa on ostovoiman pysyminen inflaation perässä.

– Totuus on, että jos vuoden 2022 inflaatio oli Suomessa 7–8 prosenttia, sitä ei hetkessä kurota kiinni. Rakennusalalla on tekstimuodoltaan ihan hyvä työehtosopimus, sitä joudutaan puolustamaan mutta en usko, että siihen tulee suuria parannuksia.

Ay-toiminnassa Jaakkolaa motivoi jäsenten tuki sekä mahdollisuus vaikuttaa.

– On kiva jättää jälki. Se, että on ollut neuvottelemassa työehtosopimusta alan ihmisille, joita on kuitenkin useita tuhansia Suomessa, on merkittävä asia.

Jaakkola toivoo ay-toimintaan mukaan erityisesti nuoria, sillä vetovastuu siirtyy seuraavaksi heille.

– Nämä asiat eivät mene itsekseen läpi, ja jossain vaiheessa työehdot voivat alkaa huonontua. Jokainen ei voi neuvotella itsekseen. Pitää olla perälauta, vähimmäisehdot, joita jokainen voi sitten halutessaan yrittää parantaa, Jaakkola sanoo.

Nuorten liian suuret saappaat

Nuoriin liittyy myös yksi rakennusalan työhyvinvointihaasteista. Koska Suomen rakennusmestarikoulutuksessa oli vuosituhannen vaihteessa kymmenen vuoden tauko, on alalle syntynyt eläkkeelle siirtyneiden ammattilaisten jäljiltä kuoppa.

– Alalle valmistuneet nuoret ovat joutuneet ottamaan liian suuren roolin hyvin aikaisin. Se on tietyllä tavalla hyvä, sillä heidän urapolkunsa on ollut nopea. Toisaalta se voi polttaa ihmisen loppuun, jos ammattitaito ja kokemus ei riitä työn tahtiin ja vastuuseen, Jaakkola sanoo.

Omasta hyvinvoinnistaan Jaakkola huolehtii omantahtisella liikunnalla kuten kävelyllä, pyöräilyllä ja kuntosaliharjoittelulla.

– Tässä iässä ei enää saa harrastaa joukkuekilpailua, missä voisi mennä selkä tai polvet rikki. Käyn juoksumatolla, joka on nykyisin kävelymatto, Jaakkola vitsailee.

Vapaa-aikaa täyttävät myös Jaakkolan viisi alle kouluikäistä lastenlasta, jotka käyvät ”papan” luona vuorotellen yökylässä. Jaakkola kertoo myös kuuntelevansa paljon musiikkia. Uutena vuotena suosikki oli Zen Cafén Uudenvuodenpäivä, mutta seuraavana päivänä taas joku muu.

– Viime aikoina olen siirtynyt enemmän podcasteihin. Hyviä ovat varsinkin Ylen tiedepodcastit. Usein kuitenkin nukahdan kesken, ja joudun kelaamaan seuraavana iltana takaisin.

Tässä juttusarjassa esittelemme Pron hallituksen jäseniä ja heidän työpaikkojaan.