Hyytiäisen opinnäytetyö esittelee purkukeskustelumallin, joka on osoittautunut toimivaksi.

Rikosseuraamuslaitoksella on liki 30 vankilaa eri puolilla Suomea. Pron jäsen, erityisohjaaja Katja Hyytiäinen työskentelee niistä yhdessä, Riihimäen vankilassa, joka oli myös Hyytiäisen opinnäytetyön toimeksiantaja. Työ liittyi sosionomiopintoihin Laurea-ammattikorkeakoulussa.

Kriittisten tilanteiden purkumalli tuli tarpeeseen

Opinnäytetyön aihe Riihimäen vankilan vertaistuellinen kriittisten tilanteiden purkumalli oli ja on tärkeä sekä tekijälle itselleen että riskiammattien työntekijöille.

– Useamman vuoden työkokemukseni on näyttänyt, että vankilassa työskentelyyn liittyy väkivallan uhkaa, psykososiaalista kuormittumista ja altistumista kriittisten tilanteiden aiheuttamille reaktioille.

Kuormittavien työtilanteiden purkamiseen ei ole ollut toimintamallia vankilassa, vaikka tarve sellaiselle on ollut ilmeinen.

Hyytiäisen mukaan kuormittavien työtilanteiden purkamiseen ei ole ollut toimintamallia vankilassa, vaikka tarve sellaiselle on ollut ilmeinen. Esimerkkinä oli Pohjanmaan poliisilaitoksen purkumalli.

– Eroavuuksia poliiseihin on, joten kehitin ohjeistusta vankilan arkeen sopivaksi. Tavoitteena oli kehittää ja sujuvoittaa purkukeskustelumallin toimintatapoja.

Väkivallan uhka vaatii toimenpiteitä

Kriittisten tilanteiden purkaminen alkaa heti tapahtuneen jälkeen. Purkukeskusteluun osallistuvat ne vankilan työntekijät, jotka ovat joutuneet kohtaamaan väkivaltaa tai sen uhkaa työpäivän aikana, joutuneet maalittamisen, painostamisen tai asiattoman käytöksen kohteeksi tai työvuorossa tapahtuu  muu vakava tilanne.

– Painostaminen voi ulottua siviilielämään, tyyliin ”tiedän missä asut”. Uhkauksia kohdistuu etenkin sellaisiin työntekijöihin, joilla on päätösvaltaa. Tappouhkauksiltakaan ei ole vältytty.

Kyse voi olla myös vankien välisestä väkivallasta, johon henkilökunta on joutunut puuttumaan. Tilanteita voi tulla esiin vankilan ulkopuolellakin esimerkiksi saattotehtävissä tai vankien karkaamisten yhteydessä. Myös kuolemantapaukset kuormittavat työyhteisöä.

Hyytiäinen vertaa purkukeskustelua pommin purkamiseen. Asiaan on reagoitava heti, muutoin vaarana on vastaavien tilanteiden välttely jatkossa.

– Kenellä tahansa työntekijöistä on oikeus pyytää purkukeskustelua ja meillä taas on velvollisuus sellainen järjestää. Tarve voi nousta mistä tahansa stressaavasta, työhyvinvointia, työkykyä ja jaksamista vaarantavasta tapahtumasta, joka häiritsee työpäivän jatkamista.

Hyytiäinen vertaa purkukeskustelua pommin purkamiseen. Asiaan on reagoitava heti, muutoin vaarana on vastaavien tilanteiden välttely jatkossa.

Vertaistuki omassa työyhteisössä auttaa

Tyypillisesti kriittisessä tilanteessa on mukana useampia työntekijöitä, jotka kaikki osallistuvat purkukeskusteluun. Osallistuminen on osa työtehtävää eli se ei ole vapaaehtoista, mutta puhumispakkoa ei ole.

Riihimäen vankilassa parikymmentä henkilöä on koulutettu purun vetäjiksi. Kaksi työvuorossa olevaa vetäjää järjestää keskustelun vielä saman päivän aikana. Luottamuksellisessa keskustelussa käydään läpi tilanteessa heränneitä tunteita ja ajatuksia sekä kerrotaan keinoja stressinhallintaan ja toipumiseen.

– Vetäjien tehtävä on myös tarkkailla, onko joku ryhmän jäsenistä kokenut tapahtuneen erityisen voimakkaasti. Myöhemmin voidaan järjestää yksilöpurku tai uusi ryhmäpurku. Mahdollisen toisen tai kolmannen tapaamiskerran jälkeen ohjaamme henkilön työterveyteen, jos huoli hänen jaksamisestaan on edelleen olemassa.

 Työyhteisön tarjoamassa keskustelussa kynnys on matala ja kaikki puhuvat samaa kieltä. 

Riihimäellä on järjestetty jo kymmeniä tehokkaita purkukeskusteluita. Hyytiäisen mukaan vertaistuella on ollut suuri vaikutus, eikä ketään ole tarvinnut ohjata työterveyshuoltoon.

– Työyhteisön tarjoamassa keskustelussa kynnys on matala ja kaikki puhuvat samaa kieltä. On helpompaa osallistua välittömästi yksilö- tai ryhmäpurkuun omalla työpaikalla.

Purkumalli on muokattavissa eri työyhteisöihin

Riskiammateissa on suuri todennäköisyys kohdata työväkivaltaa. Kolmen kärki on terveyden- ja sairaanhoitotyö, sosiaalialan työ sekä vartiointi- ja suojelutyö. Uhan alla ovat poliisit, vartijat ja vanginvartijat, terveyden- ja sairaanhoidon sekä sosiaali- ja opetusalan ammattilaiset.

Riihimäen vankilassa henkilökuntaan kuuluu noin 150 työntekijää, vankipaikkoja on 223. Hyytiäinen sanoo olevansa yhteiskunnallisella näköalapaikalla, johon vankila työpaikkana tuo oman lisänsä. Hän on itsekin kouluttautunut purkukeskustelun vetäjäksi. Myös kiinnostus kriisityöhön oli pontimena opinnäytetyön tekemiseen.

Riskiammateissa on suuri todennäköisyys kohdata työväkivaltaa. Kolmen kärki on terveyden- ja sairaanhoitotyö, sosiaalialan työ sekä vartiointi- ja suojelutyö.

– Työhöni kuuluu yksilö- ja ryhmäkeskusteluita sekä vankien vapautumisen valmistelua ja siihen liittyviä toimenpiteitä. Teen yhteistyötä eri toimijoiden kanssa ja käyn muun muassa päihteisiin ja rikolliseen asenteeseen liittyviä keskusteluja. Monipuolinen sosiaalialan työ kattaa koko elämän osa-alueet ja kaikki yhteiskunnalliset ilmiöt.

Ansiokkaan opinnäytetyön lisäksi Hyytiäisellä oli tarve saada purkukeskustelun toimintamalli käytäntöön ja lisätä tietoisuutta. Malli on ensimmäisenä ja toistaiseksi ainoana käytössä Riihimäellä, mutta toivottavaa olisi, että se saataisiin laajempaan käyttöön. Se on myös muokattavissa erilaisiin työyhteisöihin. Kiinnostusta on jo herännyt.

– Malli edistää työhyvinvointia. Palautteiden perusteella toimintamalli koetaan hyväksi: on myönteistä, että työntekijät jopa odottavat, milloin tilanteita päästään purkamaan. Itselle tämä pioneerityö on sydämen asia, koen sen erittäin tärkeäksi.