Osaamisen kehittäminen oli vahvasti esillä Pron edustajistossa. Edustajistossa puhunut pääministeri Sanna Marin korosti koulutuksen ja osaamisen merkitystä. Hänen mukaansa suurimmat kasvun tulpat ovat osaajapula ja tuottavuuden pysähtyminen, johon tarvitaan teknologia- ja innovaatiopanostuksia.

Samoilla linjoilla oli myös puheenjohtaja Jorma Malinen. Monella prolaisella alalla ovat käynnissä palkankorotus- tai työehtosopimusneuvottelut. Korotukset ovat tiukassa ja heikkoa tuottavuuden kehitystä yritetään kompensoida heikentämällä työehtoja.

Malinen painotti, että Suomen kilpailukykyä ei pidä kehittää halpuuttamalla. Osaamisen kehittäminen on ainoa oikea tie tuottavuuden kasvuun.

–Keskeinen kilpailukykytekijä pitäisi olla osaava ja innovatiivinen työvoima.

Sopimisen yhteiskunta on tärkeä

Viime vuosina sopimusjärjestelmää on haastettu voimakkaasti. Sitä vastustetaan periaatteellisesti. Lisäksi haikaillaan myös sitä, että työnantaja saisi sanella työn tekemisen ehdot. Sopimuskulttuurin heikkeneminen, työmarkkinakiistojen politisoiminen ja luottamuksen rapauttaminen vahingoittavat koko yhteiskuntaa.

–Tällä hetkellä Elinkeinoelämän Keskusliitto estää omalla toiminnallaan aitojen liittoneuvottelujen käymisen, Malinen huomautti.

Jäsentutkimuksen mukaan prolaiset haluavat vahvasti, että Pro neuvottelee työehdoista heidän puolestaan.  

–Pro haluaa kehittää suomalaista työelämää yhdessä sopien.

Puhu tulevista vaaleista työpaikalla

Edustajiston puheenjohtaja Kristiina Lindroos muistutti siitä, että eduskuntavaalit vaikuttavat tulevaisuuden työelämään.

– Me kaikki tiedämme, kuinka iso merkitys palkansaajille on sillä, minkälainen uusi hallituspohja tulee olemaan. Siksi toivon, että emme arastele kertoa Pron vaalitavoitteista ja että työpaikoilla keskustellaan vaaleista ja niiden vaikutuksista palkansaajiin.

Pron edustajisto kokoontuu Kirkkonummella perjantaina ja lauantaina. 

Ammattiliitto Pron edustajiston kannanotto:
Kriisien aikana suomalaista yhteiskuntaa pitää koossa sopimusjärjestelmämme

Suomen kilpailukykyä ei pidä kehittää Suomen palkkatasoa halpuuttamalla. Keskeiset kilpailukykytekijät pitäisi hakea tuottavuuden parantamisesta sekä osaavasta ja innovatiivisesta työvoimasta.

Suomalaista yhteiskuntaa ovat viime vuosina koetelleet erilaiset kriisit: koronaepidemia, Venäjän hyökkäyssota, energiakriisi ja suomalaisten ostovoiman hupenemisen aiheuttama taloudellinen ahdinko. Kriisien keskellä kasvun ja tulevaisuususkon ylläpitäminen nousee yhteiskuntapolitiikan tärkeimmäksi tehtäväksi. Vahvan yhteiskunnan peruspilareista voidaan pitää kiinni ainoastaan yhdessä sopien.

Ammattiliitto Pro pitää tärkeänä, että tulevalla hallituskaudella jatketaan osaamiseen ja hyvinvointiin keskittyvää investointipolitiikkaa sekä pidetään huolta julkisen sektorin riittävistä resursseista.

Sopimusjärjestelmä hyökkäyksen kohteena

Viime vuosina sopimusjärjestelmää on haastettu voimakkaasti ympäri maailmaa, niin ideologisista kuin poliittisistakin syistä. Sopimuskulttuurin heikkeneminen, työmarkkinakiistojen politisoiminen ja luottamuksen systemaattinen rapauttaminen vahingoittavat suomalaista yhteiskuntaa. Julkisessa keskustelussa paikallista sopimista myydään joustona ja helpotuksena, vaikka tosiasiassa olemme palaamassa 100 vuoden takaiseen aikaan, jossa työnantaja haluaa rajata työntekijöiden oikeutta lakkoon ja sanella työehdot suoraan yksittäisten työntekijöiden osalta. Tällä hetkellä Elinkeinoelämän keskusliitto estää omalla toiminnallaan aitojen liittoneuvottelujen käymisen.

Jäsentutkimuksemme mukaan Pron jäsenet haluavat vahvasti, että neuvottelemme työehdoista heidän puolestaan. Pro haluaa kehittää suomalaista työelämää yhdessä sopien.

Työehtojen polkemisesta tutkimus- ja innovaatiotoiminnan panostuksiin

Energia- ja inflaatiokriisi näkyy paitsi Suomessa myös maailmalla. Ostovoiman ja reaaliansioiden lasku vaikuttaa jokaisen kukkaroon. Suomen keskeisissä kilpailijamaissamme on ymmärretty, ettei ostovoimaa kannata laskea, koska sillä on merkittäviä vaikutuksia kulutukseen ja talouteen. Saksan metalliteollisuuden palkkaratkaisut ovat hyvä esimerkki tilanteen ymmärryksestä.

Tuottavuuden kasvu on OECD-maissa pysähtynyt. Kolme neljäsosaa maailman tekoälyteknologiasta on vain viidessä maassa ja yksin Kiinassa on 44 prosenttia maailman teollisuusroboteista. Suomen pitäisi kehittää tuottavuutta keinoälyllä ja automatiikalla, eikä polkea työehtoja. Tutkimus- ja innovaatiopanostusten kasvattaminen ja osaamisen kehittäminen ovat meille ainoa oikea tie myös tuottavuuden kasvuun.

Aikamme merkittävin kriisi on ilmastonmuutos, jonka suurin maailmanlaajuinen vastavoima ayliikkeen tulisi olla. Suomessa on osaamista, tuotteita ja ratkaisuja, joita tulee hyödyntää ilmastonmuutoksen torjumiseen. Ilmastonmuutoksen torjuminen ja arjen muutosten tekeminen niin työpaikoilla kuin henkilökohtaisessa elämässämme on yhteinen vastuumme.