Hyppää pääsisältöön

Työelämän uudet lait kasvattavat vahvemman valtaa

Kuvituskuva artikkeliin työelämän heikennyksistä
KirjoittanutSami Turunen
KuvaAdobe Stock
Kuvituskuva artikkeliin työelämän heikennyksistä
Maan hallituksen muutokset työelämälakeihin ovat romuttamassa vuosisataista perinnettä. Enää ei suojella työntekijöitä vaan annetaan valtaa yhä enemmän työnantajille.

Turun yliopiston työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen on suomalaisen työelämän lainsäädännön grand old man. Hallituksen toimet työelämän lainsäädännössä ovat hänen mielestään poikkeuksellisia.

– Vuosi 2025 tulee olemaan Suomen yli satavuotiaan työlainsäädäntöhistorian merkittävin muutosvuosi, Koskinen sanoo.  

Kaikki uudistukset tehty työnantajan hyväksi

Koskinen luettelee pitkän listan muuttuneita tai muutoksen alla olevia asioita: työrauhalainsäädäntö, työriitojen sovittelu, paikallista sopimista ja suojelutyötä koskevat uudistukset,  irtisanomisen helpottaminen, yhteistoimintalain muuttaminen, takaisinottovelvollisuuden pienentäminen, työttömyysturvan heikennykset ja niin edelleen. 

– Aiemmin työlainsäädännön idea oli suojella työntekijöitä. Muutosten jälkeen voidaan sanoa, että ideana on nykyään työllistämisen helpottaminen.

Muutoksissa vahvistetaan jo ennestään vahvemman eli työnantajan oikeuksia ja mahdollisuuksia päättää asioista.

– Kaikki nämä uudistukset on tehty työnantajien hyväksi. Meillä ei ole koskaan ollut näin yksipuolista lainsäädännön uudistamista. Jos ennen työministeriö valmisteli lakihankkeet kolmikantaisesti ja niissä pyrittiin hakemaan kompromisseja ja tasapuolisuutta, nyt poliittinen ohjaus on todella vahvaa.

Hallitusohjelmaa on toteutettu Koskisen mukaan jopa voimakkaammin kuin mitä ohjelma olisi edes edellyttänyt.

Ei käsitystä lakien vaikutuksista

Hallitusta on soimattu myös siitä, että kaikkien toimenpiteiden vaikuttavuutta ei olla arvioitu riittävän laajasti.  

– Lainsäädäntöhankkeiden yhteydessä lainvalmistelijoilla on ollut vaikeuksia määritellä vaikutuksia. Viimeksi tämä on tullut esille suojelutyön yhteydessä, jonka kanssa meillä on itse asiassa ollut vain harvoja ongelmatilanteita.

Koskisen mukaan nyt tehdään paljon uudistuksia, joista ei todellakaan tiedetä, mitä ne tulevat merkitsemään käytännössä. Esimerkiksi käy henkilökohtaisilla perusteilla tapahtuvan irtisanomisen helpottaminen. Kun ennen irtisanomiseen tarvittiin asiallinen ja painava syy, jatkossa riittää pelkkä asiallinen syy. 

Mikä riittää asialliseksi syyksi, tulee olemaan arvoitus, koska irtisanomistilanteet ovat aina yksilöllisiä. Koskinen uskoo, että näitä tapauksia tullaan ratkomaan runsaasti tuomioistuimissa.

Työelämän uudistukset ovat ideologisia 

Hallitus vie nyt läpi hankkeitaan, mutta hallituksilla on tapana myös jossain vaiheessa vaihtua. Voiko olla vaarana, että työelämän lainsäädäntö alkaa poukkoilla politiikan suuntausten mukaan?

Koskinen kertoo, miten Iso-Britanniassa säädeltiin uusiksi suojelutyötä koskevia lakeja, mutta niitä ollaan nyt todennäköisesti kumoamassa nykyhallituksen aikana. Silti hän ei usko, että meillä alettaisiin veivata isossa mittakaavassa asioita edestakaisin.

Koskisen mukaan Euroopassa ei ole hallituksia, jotka ovat työelämän asioissa yhtä ideologisia kuin meillä.  

– Suomihan on perinteisesti kunnioittanut kansainvälisiä sopimuksia. Nyt linja on selkeästi muuttunut, ja niitä kunnioitetaan siinä muodossa kuin ne itse halutaan ymmärtää.

“Neuvottelusuhteiden aikaansaaminen työlästä, rikkominen helppoa” 

Kokeneena oikeustieteilijänä Koskinen tietää, että vaikeissa tulkinnallisissa lainsäädännön kysymyksissä ei koskaan saavuteta täyttä yhteisymmärrystä asiantuntijoidenkaan kesken. Tällä hetkellä hallitus kuitenkin valikoi varsin tarkkaan, kenen näkemykset vallitsevat eivätkä enemmistön mielipiteet paina välttämättä vaa’assa.

Ammattiyhdistysliike on puolustanut työntekijöiden asemaa hallituksen toimia vastaan. Vuoden 2023 syksystä vuoden 2024 kevääseen nähtiin laajoja mielenilmauksia. Niidenkin käyttö on jatkossa vaikeampaa, koska poliittisten lakkojen käyttöä on hankaloitettu huomattavasti lainsäädännöllä. 

Työmarkkinoiden toimintaa ja neuvotteluja niin sanottuine vientimalleineen nykytilanne tuskin edesauttaa.

– Nyt on tehty uudistuksia, jotka ovat heikentäneet ay-liikettä, mutta on myös uudistuksia, jotka ovat heikentäneet ennen kaikkea työntekijöiden asemaa. Hyvien neuvottelusuhteiden aikaansaaminen on työlästä, mutta niiden rikkominen on helppoa ja nopeaa.

ProStoori kertoo työelämän uusimmat vinkit ja ilmiöt

Liity sähköpostilistalle ja saat ProStoori-uutiskirjeen sähköpostiisi kerran kuukaudessa.

Jäsenmaksu sisältää myös ansiosidonnaisen työttömyysturvan.