Ruotsin työmarkkinoilla on vahva sopimisen ja neuvottelun kulttuuri, joka hyödyttää työnantajia ja työntekijöitä. Suurimmat työmarkkinajärjestöt ovat 1.10.2022 alkaen noudattaneet sitoumusta turvallisuudesta, muutoksesta ja työsuhdeturvasta.
Ruotsin työoikeus on tarkkaan harkittu kokonaisuus. Sen kaksi keskeistä lakia, laki työsuhdesuojasta (LAS) ja laki työelämän yhteistoiminnasta (MBL) edistävät ennakoitavuutta, vuoropuhelua ja neuvottelemista. Orpon hallituksen ohjelma ei näytä pyrkivän samaan.
Määräaikaisten asemaa heikennetään, lomautusilmoitusaikaa lyhennetään, ensimmäisestä sairauspoissaolopäivästä tulee omavastuupäivä, työsopimuksen päättämiseen riittää asiallinen syy, yhteistoimintalain soveltamisalaa nostetaan 50 työntekijään, muutosneuvottelujen vähimmäisaikoja lyhennetään puolella ja takaisinottovelvollisuus poistetaan alle 50 työntekijää työllistävistä yrityksistä.
Mitä hyvää Orpo on jättänyt Ruotsin tasapainoisesta kokonaisuudesta pois?
Ainakin kaikkia työnantajia koskevan laajan lakisääteisen neuvotteluvelvollisuuden. Lain mukaan ammattiliitto voi pyytää työnantajaa neuvottelemaan työriidasta kanssaan. Työnantaja ei voi kieltäytyä, sillä Ruotsin neuvotteluvelvollisuus perustuu lainsäädäntöön eikä pelkästään hyvään tahtoon. Suomessa vastaavaa velvollisuutta ei ole.
Pois on jäänyt myös ammattiliittojen niin sanottu tulkintaetuoikeus. Riitatilanteissa asia tulkitaan työntekijän edun mukaisesti, kun se koskee työntekovelvollisuuden laajuutta eli yleensä työtehtävien sisältöä. Näin tehdään myös työsuhdesaatavia – eli useimmiten palkkasaatavia – koskevissa riidoissa sekä tulkittaessa yhteistoimintasopimuksia, luottamusmieslakia ja opintovapaalakia. Työnantaja joutuu Ruotsissa noudattamaan työntekijäpuolen näkemystä, kunnes asia on lopullisesti ratkaistu oikeudessa. Työnantajan on käynnistettävä neuvottelut tai hän häviää asian pelkästä passiivisuudesta.
Mukana ei ole myöskään työtehtävien uudelleenjärjestelyissä huomioitavaa työsuhteen kestoon perustuvaa etusijajärjestystä. Ruotsissa työn vähentyessä yritys voi järjestellä työtä uudelleen esimerkiksi lyhentämällä työaikaa. Uutta työsuhdetta, jossa on lyhyempi työaika, tarjotaan ensin lyhyemmän aikaa työssä olleille ja vasta sitten pidempään talossa olleille.
Ruotsissa työn vähyyden vuoksi irtisanottaessa noudatetaan työsuhteen kestoon perustuvaa irtisanomisjärjestystä. Irtisanomiset kohdistuvat ensin lyhyemmän aikaa työssä olleisiin, ja vasta sen jälkeen pidempiin työsuhteisiin.
Orpon hallitusohjelmassa ei myöskään ole Ruotsin mallin mukaista ammattiliittojen veto-oikeutta, jolla voidaan estää työn asiaton siirtäminen ulkopuoliselle yritykselle.
Ohjelmasta puuttuu myös työntekijöiden hallitusedustus yli 25 hengen yrityksissä. Edustus mahdollistaa työntekijöille ajankohtaisen tiedon yrityksen tilanteesta ja näin työntekijät pääsevät osallistumaan päätöksentekoon.
Otettaisiinko seuraavan kerran oikeasti mallia Ruotsista?
Kirjoittaja on Pron lakiasiainpäällikkö.
