Vakuutusalan edustajat Merja Koistinen (If), Miia-Maria Korvenoja (Pohjola), Antti Mykkänen (Fennia) ja Petri Virala (Ilmarinen) aloittavat työnsä Pron edustajistossa. Lisäksi Pron hallitukseen nimettiin Iiro Ketola (LähiTapiola). Pron hallitus totesi kokouksessaan nimitykset, jotka Vakuutusväen Liitossa oli tehty.

Hallitus nimesi myös vaikuttavan joukon uusia toimijoita sopimusalakohtaisiin neuvottelukuntiin. Neuvottelukunnissa aloittaa työnsä 342 toimijaa, joista miehiä on 186 (54 %) ja naisia 156 (46 %). Osaan neuvottelukunnista oli tarjolla enemmän jäseniä kuin voitiin ottaa. 

Neuvottelukunnan jäsenet ovat ensisijaisesti työpaikoilla toimivia aktiivisia luottamushenkilöitä tai liiton hallinnon edustajia.  He tuovat vahvasti kentän näkemyksen Pron edunvalvontatyöhön. 

- Tärkeää on, että neuvottelukunnan jäsen tuntee oman työ- tai virkaehtosopimuksensa hyvin ja pystyy näkemään, miten sopimusta pitäisi kehittää. Neuvottelukunnan jäsenet joutuvat joskus ottamaan kantaa hyvinkin nopeasti. Oman työpaikan tilanne pitää tuntea, jotta pystyy analysoimaan mitä jokin sopimusmuutos käytännössä vaikuttaisi, Finanssisektorin ja ICT- ja viestintäsektorin johtaja Antti Hakala sanoo. 

Antoisaa työtä

Neuvottelukuntien työsarka on laaja ja monipuolinen. Hakalan mukaan neuvottelukunnat esimerkiksi seuraavat, miten työ- ja virkaehtosopimusratkaisuissa sovitut asiat toteutuvat. Lisäksi on ajankohtaista tarkkailla koronaepidemian vaikutuksia niin jäsenten arkeen työpaikoilla kuin laajemmin koko alalla. Neuvottelukunnat seuraavat, miten omalla alalla etenevät ja vaikuttavat isot lainsäädäntöhankkeet, kuten yhteistoimintalain uudistaminen sekä paikallisen sopimisen ja palkka-avoimuuden edistäminen.

Kevään mittaan ajatukset alkavat siirtyä oman alan työ- ja virkaehtosopimusneuvotteluihin, jotka alkavat syksyllä tai viimeistään alkuvuodesta 2022.

- Koen työehtosopimusasiat tulevalla kaudella erittäin tärkeäksi ja jokseenkin haastavaksi meneillään olevan vaikean ajan takia. Neuvottelukunnassa pääsen vaikuttamaan työehtosopimuksessa oleviin mahdollisiin korjauskohteisiin, tai ainakin saan mahdollisuuden koettaa vaikuttaa. Työehtosopimusneuvotteluissa asiat neuvotellaan lopulliseen muotoon, viestintäalan toimihenkilöiden neuvottelukunnan puheenjohtaja Maarit Linervo kuvailee.

Linervo pitää neuvottelukuntien työtä antoisana. Siellä pääsee esimerkiksi jakamaan kokemuksia, käytäntöjä ja tapoja toisten samalla alalla työskentelevien kanssa. Lisäksi se antaa mutkattoman ja luontevan yhteyden liiton päättäviin elimiin.

Neuvottelukuntien koot vaihtelevat 

Neuvottelukuntien jäsenmäärät vaihtelevat sopimusalan koon perusteella. Suurimmassa neuvottelukunnassa jäseniä on 16, kun taas on pienimmissä vain yksi tai kaksi jäsentä. Linervon edustamaan viestintäalan toimihenkilöiden neuvottelukuntaan nimitettiin viisi jäsentä.

- Viestintäalan toimihenkilöinä olemme melko pieni sopimusala. Koenkin, että neuvottelukuntamme tehtävä on sitäkin tärkeämpi. Meidän on pidettävä yllä pientä ja haastavaa sopimusalaa sekä tehtävä se näkyväksi.

Hakala kertoo, että neuvottelukunnat kokoontuvat yleensä nelisen kertaa vuodessa. Työ- ja virkaehtosopimusneuvottelujen aikana ne kokoontuvat aina tarvittaessa. Jos neuvottelukierros on vaikea, kokouksia saattaa olla useitakin.

- Pidän tärkeänä, että kokoonnumme riittävän usein. Näin halutut asiat ehditään käydä rauhassa läpi ja suunnitella seuraavan kerran ohjelmaa ja asioita, niin, että aikaa jää myös kokemusten ja kuulumisten vaihdolle sekä kysymyksille. Vertaistuki on parhainta tukea ja se toimii myös voimavarana omassa työssä, Linervo sanoo.

Hänen mielestään on myös tärkeää, että neuvotteluissa on edustajia ympäri Suomen. 

- Silloin syrjäisetkin alueet tulevat kuulluksi. Tämä lisää näkemystä ja tuo laajempaa perspektiiviä asioihin.

Prossa neuvottelukuntia on yhteensä 57. Eniten niitä on palvelusektorilla, jolla on 19 neuvottelukuntaa. Toisena tukee julkinen sektori, jolla neuvottelukuntia on 12. Teollisuussektorilla on 10, ICT- ja viestintäsektorilla sekä finanssisektorilla on molemmilla kahdeksan neuvottelukuntaa. 

Työskentely neuvottelukunnissa 

Pron neuvottelutoimintaa johtaa liiton puheenjohtaja, mutta käytännön neuvottelutyötä ohjaa oman sektorinsa osalta sektorijohtaja. 

Liiton neuvotteluja käyvät liiton puheenjohtaja, sektorijohtajat, sopimusalavastaavat ja muut liiton puheenjohtajan nimeämät neuvottelijat. Sopimusalakohtaisten neuvottelukuntien puheenjohtajat ja
varapuheenjohtajat osallistuvat oman alansa työehto- ja virkaehtosopimusneuvotteluihin. Poikkeuksen muodostavat alat, joilla sopimusneuvottelijoiden lukumäärää on rajattu. Tällöin liiton puheenjohtaja nimeää neuvottelijat neuvottelukuntaa kuultuaan.

Prolla on jokaisella sopimusalalla neuvottelukunta, jonka tehtävänä on 

• tehdä hallitukselle esitys oman sopimusalansa sopimustavoitteista, 
• esittää työehto- ja virkaehtosopimusneuvottelutuloksen hyväksymistä tai hylkäämistä, 
• tehdä tarvittaessa esitys työtaistelutoimenpiteisiin ryhtymisestä ja 
• ohjeistaa oman sopimusalansa neuvottelutoimintaa.

Neuvottelukunta perehtyy oman sopimus- ja toimialansa kehitysnäkymiin, alan työnantajien linjauksiin ja strategioihin, toimialan elinkeinopolitiikkaan ja toimialaa koskevaan lainsäädäntökehitykseen sekä toimialan kansainväliseen vaikuttamiseen.

Jos yrityskohtaisella työehtosopimuksella ei ole liittotason neuvottelukuntaa, jäseniä edustavan yhdistyksen hallitus voi toimia liiton neuvottelukuntana.