Vihreä siirtymä, eli irtaantuminen fossiilienergiasta, on noussut voimakkaasti esille eri puolella maailmaa viimeistään viimeisen vuoden aikana. Tähän ovat vaikuttaneet uusiutuneen energian kehitys ja laskenut hinta, tarve irtaantua Venäjän fossiilienergiasta, eri maiden suuret energialinjaukset sekä voimistuva paine pysäyttää ilmastonmuutos.

Vihreää siirtymää tapahtuu eri osa-alueilla kuten energiatuotannossa kohti puhtaampia energiamuotoja, liikenteen sähköistymisessä ja teollisuusprosessien siirtymisessä puhtaampiin energiamuotoihin kuten vetyyn. Kyseessä onkin perinteisen ilmastopolitiikan sijaan yhä selvemmin teollisuuden ja talouden murroksesta, jolla on vaikutuksensa myös kansainväliseen teollisuuskilpailuun ja geopolitiikkaan. Ja toisin kuin kotimaisesta keskustelusta saa usein kuvan, kehitystä tapahtuu varsin laajasti eri puolilla maailmaa - Euroopan ja Pohjois-Amerikan lisäksi esimerkiksi Etelä-Amerikassa, Australiassa sekä etenkin Kiinassa, joka on monella tavalla johtava maa vihreässä siirtymässä.

Muutoksen lopullisia voittajia ja häviäjiä on vielä vaikea nähdä, mutta yleinen näkemys on, että fossiilienergiaa tuottavien maiden merkitys vähenee. Tämä koskee etenkin Venäjää, jonka aloittama sota Ukrainassa ajaa sitä nurkkaan yhä selvemmin.

Pohjoismailla hyvät asemat

Tällä hetkellä vihreän siirtymän suurinta kasvua nähdään tuuli- ja etenkin aurinkovoimassa. Suuria odotuksia on ladattu myös puhtaan vedyn tuotantoon ja pienydinvoimaloihin. Lupaavina vihreän siirtymän maina mainitaan usein esimerkiksi Australia tai Chile sekä Pohjoismaat.

Pohjoismaissa tilanne näyttääkin lupaavalta. Tanskasta on jo tullut tuulivoiman suurmaa, ja maassa toimii useita alan johtavia yrityksiä. Ruotsissa kasvussa ovat esimerkiksi akkutuotanto tai teräksen tuotanto puhtaalla energialla. Suomessa on puolestaan keskusteltu paljon esimerkiksi puhtaan vedyn tuotannosta nopeasti lisääntyvän tuulivoiman kanssa. Kokonaisuudessaan Pohjoismaat nousevat kansainvälisessä mediassa usein esille lupaavina vihreän siirtymän investointikohteina. Myös useat Clean Tech -rahastot sijoittavat usein merkittäviä summia pohjoismaisiin yrityksiin.

Pohjoismaiden vahvuuksina vihreässä siirtymässä pidetään korkeatasoista koulutus- ja tutkimusjärjestelmää, työntekijöiden osaamista ja aktiivisia työmarkkinaosapuolia. Vahva perinne työelämän yhteisessä kehittämisessä ja usko instituutioiden voimaan antavat pohjan, jolle rakentaa sosiaalisesti ja taloudellisesti oikeudenmukaista siirtymää.

Kilpailu kiristyy

Euroopan unioni on Venäjän sodan vuoksi vauhdittanut vihreän siirtymän politiikkaansa ja esitellyt eri ilmastopaketteja, kuten RePowerEU ja Green Deal Industrial Plan. Pitkään poliittisesti passiivinen USA ryhtyi myös poliittisiin toimiin viime vuonna ja ajoi läpi massiivisen Inflation Reduction Act´insa, jonka ensimmäiset merkit voimakkaasta kasvusta maan vihreässä siirtymässä ovat jo näkyvillä. Myös Kiinalla ja useilla muilla teollisuusmailla on ollut poliittiset ohjelmansa, joissa panostetaan esimerkiksi tuuli-, aurinko- ja ydinvoiman lisäämiseen.

Etenkin USA:n ilmastopaketti on johtanut Euroopassa kasvaviin huoliin reilusta kilpailusta vihreän siirtymän osalta. Tämän pelätään lisäävän valtioiden tukipolitiikkaa myös Euroopassa ja nostavan kauppapoliittisia jänniteitä EU:n ja USA:n välillä, joka olisi hyvin haitallista avoimesta kaupasta elävälle Suomella. Suurien talousblokkien välistä kitkaa aiheuttaa myös Kiinan ylikorostunut rooli monien vihreälle siirtymälle välttämättömien tuotantoketjujen ja raaka-aineiden osalta. Siinä missä Kiinaa vielä moitittiin ilmastopolitiikan vapaamatkustajaksi muutama vuosi sitten, on siitä nopeasti tullut liiankin hallitseva maa läntisten maiden silmissä.

Oikeudenmukaisuutta ja osaamista

Palkansaajien kannalta vihreässä siirtymässä tärkeää ovat työllisyys, oikeudenmukaisuus ja energian hinta.

Työllisyyden kannalta ratkaisevaa on panostaminen työntekijöiden osaamiseen. Sillä voidaan vastata alan yritysten työvoimapulaan, tarjota uusia työpaikkoja poistuvien työpaikkojen tilalle sekä osaltaan varmistaa, että mahdollisimman moni ihminen pysyy mukana muutoksessa.

Kansainvälinen energiajärjestö IEA ja myös EU ovatkin korostaneet osaamisen merkitystä, ja näkevät osaajapulan muodostavan mahdollisen pullonkaulan vihreässä siirtymässä. Vaatimukset osaamiseen panostamiseen ovat nousseetkin vihreän siirtymän keskiöön yhä vahvemmin. Tästä toivoisi Suomenkin ottavan nykyistä selvästi vahvemman roolin.

EU:n suunnitelmat osaamiseen pitävät sisällään esimerkiksi rahoitusta ja yhteistyötä korkeakoulujen kanssa, panostusta etenkin uusiutuvan energian, vedyn ja lämpöpumppujen asentamiseen liittyvään koulutukseen sekä yli tuhannen yrityksen kanssa suunniteltu yli kuuden miljoonan palkansaajan uudelleen- ja jatkokoulutus. Vuosi 2023 on EU:ssa nimetty osaamisen teemavuodeksi, ja panostus vihreän siirtymän osaamiseen nivoutuu tähän hyvin.

Osaamisen lisäksi palkansaajille vihreässä siirtymässä olennaista on sosiaalinen, taloudellinen ja alueellinen oikeudenmukaisuus. Esimerkiksi energian hinnan nousu – tai jatkossa yhä useammin lasku – tulee kohdella ihmisiä oikeudenmukaisesti. Muutoksesta ja sen eduista eivät saa hyötyä vain kaupunkien keskiluokka, vaan sen taakat ja hyödyt tulee jakautua oikeudenmukaisesti. Myös työllisyysvaikutusten alueellinen oikeudenmukaisuus tulisi mahdollisuuksien mukaan varmistaa. Tällöin kyse ei kuitenkaan ole niinkään energian hinnan noususta tai menetetyistä työpaikoista, vaan yhä useammin investoinneista, uusista työpaikoista tai halvemmasta energiasta. Esimerkkinä voidaan pitää vaikka tuulivoimaa, joka keskittyy tällä hetkellä voimakkaasti Länsi-Suomeen turvallisuuspoliittista syistä. Osa Suomen alueista uhkaa jäädä ilman mittavia investointeja ja uusia työpaikkoja.

Samalla on huomioitava teollisuudenalat, joille vihreä siirtymä tarkoittaa lisääntyvää säännöstelyä tai kasvavia kustannuksia. Tällöin Suomen tulee harkita eri toimia työllisyyden kannalta tai sitä, miten ne vaikuttavat teollisuuden siirtymiseen vähemmän säädeltyihin maihin.

Oikeudenmukaisuus onkin osaamisen rinnalla vihreän siirtymän onnistumisen ehto. Vaikka vihreä siirtymä tuo mukanaan paljon työllisyyttä ja nykyistä halvempaa energiaa, meidän tulisi kuunnella tarkemmin heitä, joilla panokset muutoksessa ovat korkeimmat, kuten teollisuuden työntekijöitä tai paljon energiaa työssään tarvitsevia pienyrittäjiä ja maanviljelijöitä.

Parempaa viestintää ja keskustelua

Keskustelussa vihreästä siirtymästä tarvitaankin lisää tulokulmia. Niiden puute tulee selvästi esille, kun seuraa keskustelua ja tilannetta USA:ssa.

Periamerikkalaiseen tapaan keskustelussa korostuvat tulevaisuuden usko ja suuret tavoitteet. Lisäksi USA:ssa vihreä siirtymä liittyy vahvasti maan 2000-luvun poliittiseen kehitykseen ja etenkin teollisuustyöntekijöiden asemaan. Duunareiden kääntyminen Donald Trumpin vaalivoittoon kulminoituneen populismin kannattajiksi johti maassa laajaan keskusteluun teollisuuden ja työntekijöiden asemasta. Tässä juuri vihreällä siirtymällä on keskeinen rooli.

Jo Joseph Bidenin presidenttivaalikampanjassa teollisuustyöntekijöiden – ja maan ay-liikkeen – asema oli näkyvästi esillä. Sama linja on jatkunut, kun vihreässä siirtymässä korostetaan investointien ja hyväpalkkaisten teollisuustyöpaikkojen kasvua. Myös työntekijöiden osaamiseen panostaminen on vahva osa maan vihreän siirtymän pakettia. Tästä tulisi Suomen ja Euroopan unionin ottavan mallia. Tarvitaan lisää huomiota juuri palkansaajien asemaan, työpaikkoihin ja osaamiseen panostamiseen.

Miten käy Suomen?

Lähivuosina ratkeaa, nouseeko energiamurros vai ilmastonmuutos aikamme merkittävimmäksi muutosvoimaksi. Panokset ja mahdollisuudet ovat äärettömän suuret, ja joistakin haparoinneista huolimatta Eurooppa ja etenkin Pohjoismaat ovat muutoksessa hyvin mukana.

Myös Suomella on kaikki mahdollisuudet menestyä vihreän siirtymän kilpailussa hyvin. Tuulivoimalla on tilaa kasvaa maalla ja merellä, vety tarjoaa mahdollisuuksia teollisiin investointeihin. Myös pienydinvoimalla uskoisi olevan Suomessa mahdollisuus energiamurroksessa ja teknologian viennissä.

Menestyminen kilpailussa tarvitsee kuitenkin lisää päätöksiä, ja mielellään lähiaikoina, sillä kansainvälinen kilpailu on päällä, Hankkeiden luvitusten nopeuttaminen, työvoiman osaamiseen panostaminen ja lisäykset TKI-toimintaan tulisikin olla uuden hallituksen asialistalla korkealla. Tämä kaikki vaatii kuitenkin kansalaisten tukea, ja sitä ei saada ilman oikeudenmukaisuuden varmistamista vihreässä siirtymässä. Suomella on kaikki mahdollisuudet menestyä muutoksessa, mutta on meillä myös mahdollisuus jättää tilaisuus käyttämättä. Tämä tulisi meille kalliiksi investointien ja työpaikkojen puuttumisena, sekä ilmastotoimien hidastumisena.

Kirjoittaja on STTK:n ilmasto- ja energiapolitiikan asiantuntija.