Ammatissa Pro -lehti/Terhi Nieminen

Eläkeikää lähestyvillä ei ole hinkua pois työelämästä. Eläketurvakeskuksen mukaan 65–69-vuotiaiden työllisyysaste on kaksinkertaistunut vajaassa kymmenessä vuodessa. Vuonna 2012 se oli reippaasti yli kymmenen prosenttia.

Vedenjakajana toimi vuoden 2005 eläkeuudistus, jonka ansiosta siirryttiin joustavaan eläkeikään sekä otettiin käyttöön kannustinkarttumat ja sovittiin elinaikakertoimesta. Uudistuksen vaikutuksesta eläkkeelle siirrytään nyt 1,5 vuotta myöhemmin. Uudistus vaikuttaa korottavasti eläkkeelle siirtymisikään vielä noin kymmenen vuoden ajan.

Myös työllisyyden suotuisa kehitys vuosina 2000–2008 paransi ikääntyneiden työllisyysastetta.

Vaikka moni prolainen jatkaisi pidempään työelämässä, joutuu iso osa sieltä pois tahtomattaan. Kun yrityksissä käydään yt-neuvotteluita, eläkeputki-ikäisiä hätistetään töistä ensimmäisten joukossa. Pron senioritutkimusten mukaan lähes joka kymmenettä vastanneista oli painostettu jättämään työnsä.

Kiva työ houkuttaa

Miksi ihminen jää mieluummin sorvin ääreen kuin lähtee eläkkeelle? Yksi syy on raha. Varsinkin monien prolaisten naisten ansiotaso jää alle keskiarvon, ja he haluavat kartuttaa pieniä eläketulojaan olemalla pidempään töissä.

Tutkimusten mukaan raha on motiiveista kuitenkin vasta kolmannella tai neljännellä sijalla, sanoo professori Guy Ahonen Työterveyslaitoksesta.

– Tärkeämpiä ovat hyväksi koettu työyhteisö ja mielenkiintoiset työtehtävät, hän sanoo.

Tilastokeskuksen työolotutkimusten mukaan yhä useampi palkansaaja jatkaisi töissä yli 63-vuotiaaksi. Edellytyksenä on kuitenkin, ettei työ ole liian kuluttavaa, vaan siinä pitää olla työaikajoustoja sekä mahdollisuus kehittyä ja oppia uutta.

Sen sijaan pakoa huonosta työyhteisöstä sekä raskaasta ja kovatahtisesta työstä on mahdoton tukkia. Kuusikymmentävuotiaista noin kolmannes on työkyvyttömyyseläkkeellä. Työttömyyseläkeputkeen on vuosien aikana siirtynyt tuhansia.

Tutkija Petri Palmu Prosta kertoo, että pahimmillaan noin joka neljäs Pron kuusikymppinen jäsen on poissa työelämästä työttömyyden tai työttömyyseläkkeen vuoksi. Ikään liittyvää työttömyyttä esiintyy varsinkin ict- ja viestintäalalla.

– Ict-alalla erityisesti yli 60-vuotiaiden työttömyys on kohonnut 2009 laman jälkeen. Naisten työllisyystilanne on ollut miehiä huonompi alasta riippumatta, Palmu sanoo.

Pakko ei toimi

Hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen yhteinen tavoite on, että ihmiset pysyisivät töissä nykyistä pidempään. Keinot, joilla ihmiset saadaan jatkamaan töissä, poikkeavat toisistaan. Elinkeinoelämän keskusliitto on ehdottanut, että kaikki työelämästä poistumiseen johtavat väylät kuten osa-aikaeläke pitää tukkia. Palkansaajajärjestöt puolestaan painottavat työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin edistämistä.

Guy Ahonen Työterveyslaitokselta ei usko pakkoon.

– Sivistyneessä tietoyhteiskunnassa toimii paremmin porkkanamalli, hän sanoo.

Jotta ikääntyneet saataisiin pysymään työelämässä pidempään, pitäisi Ahosen mukaan tapahtua kolme muutosta: Työelämään olisi saatava lisää joustoja, työn mielekkyyttä tulisi parantaa, ja johdon pitäisi sitoutua työhyvinvoinnin kehittämiseen.

Arvostaminen kannustaa

Ahosen mielestä eri-ikäisiä tulisi johtaa eri tavalla. Varsinkin ikääntyvien työkyvyn säilyminen tulee varmistaa. Työssä jaksaminen parantuu, kun tarjotaan kaikenikäisille mahdollisuuksia joustoihin kuten etätyöhön ja lyhennettyyn työviikkoon.

– Monilla työnantajilla on kaavamainen näkemys työnteosta. Hyväksytään vain sadan prosentin panos. Muualla Euroopassa tehdään Suomea paljon enemmän osa-aikatyötä.

Professorin mukaan vanhoja työntekijöitä tulisi arvostaa nykyistä enemmän. Moni on kartuttanut työhistoriansa aikana verkostoja, joiden vaaliminen voi olla yrityksen kannalta elintärkeää.

– Ihmiset lopettavat helposti työt, jos he eivät koe saavansa riittävästi arvostusta.

Työpaikan yhteinen sopimus

Guy Ahonen ehdottaa työpaikoille sopimusta, johon kirjataan, mihin arvoihin työnantaja ja työntekijät sitoutuvat ja millaisia arvoja he haluavat välittää ulospäin.

Johdon tulisi myös ottaa todesta juhlapuheiden fraasi siitä, että henkilöstö on yrityksen tärkein voimavara sekä tehdä vuosittainen terveystilinpäätös.

– Siinä käytäisiin läpi henkilöstön osaaminen, terveydentila, työilmapiiri, työpaikan turvallisuus ja tuottavuus.

Petri Palmu on samoilla linjoilla Ahosen kanssa ja toivoo yrityksiin parempaa johtamista.

– Henkilöstöhallinnon tulee ottaa entistä paremmin käyttöön ihmisten osaaminen. Sanotaan, että ikääntyvät siirtävät hiljaista tietoa nuoremmille, mutta tällaista siirtymää ei tapahdu, Palmu pohtii.

Työnantajien täyskäännöksen paikka

Entä jos vanha työntekijä ei vain kelpaa? Työnantajista 42 prosenttia ei pidä työuran pidentämistä tärkeänä eikä todennäköisenä omalla työpaikallaan, ilmenee Eläketurvakeskuksen vuoden takaisesta tutkimuksesta.

– Osa työnantajista esittää täysin keinotekoisia ikävaatimuksia. Yli viisikymppinen irtisanotaan eikä saa uutta työpaikkaa, vaikka olisi ollut kuinka hyvä, Guy Ahonen päivittelee.

Ikääntyminen tuntuu olevan ongelma erityisesti suomalaisille. Ahosen mukaan Amerikassa tällaiseen ei törmää.