Valtiovarainministeriön budjettipäällikkö Mika Niemelä toivoi tänään Ylen haastattelussa, että uusi hallitus lyhentäisi toisen asteen ammattitutkinnot kaksivuotisiksi tekemällä tutkintoon kuuluvista yleissivistävistä opinnoista vapaaehtoisia. Tämä tarkoittaisi Niemelän mukaan noin 100 miljoonan säästöä ammattikoulutuksen rahoituksesta, kun vain osa opiskelijoista suorittaisi jatkossa kolmivuotisen tutkinnon. 

Perusteluna tutkintojen lyhentämiselle ja ammattikoulutuksen rahoituksesta leikkaamiselle ministeriö käyttää sitä, että ammattikoulusta jatketaan vain vähän jatko-opintoihin yliopistoon. Tämä kielii ymmärryksen puutteesta, sillä ammattikoulusta valmistuneiden suosituin jatko-opintoväylä on ammattikorkeakoulu. Tilastojen mukaan esimerkiksi vuonna 2020 ammattikorkeakouluopiskelijoista lähes puolella oli taustallaan ammatillinen tutkinto.

– Tilanteessa, jossa tähdätään väestön koulutus- ja osaamistason nostoon, tämä on käsittämätön avaus. Ammattikorkeakouluihin puolet tulevat nimenomaan ammatillisen koulutuksen pohjakoulutuksella. On todella lyhytnäköistä ehdottaa tällaista, että säästöjen nimissä karsitaan ammatillisen koulutuksen opiskelijoilta valmiuksia opiskella korkeakouluissa, jyrähtää Ammattiliitto Pron puheenjohtaja Jorma Malinen. 

Ammatillisella koulutuksella on elintärkeä rooli osaajien tuottamisessa suomalaiseen työelämään ja yritysten tarpeisiin. Esimerkiksi Juha Sipilän hallituksen koulutusleikkauksista iso osa osui ammatilliseen koulutukseen, mikä johti mm. opetus- ja hallintohenkilöstön vähentämiseen. Toisen asteen koulutuksella on merkittävä merkitys nimenomaisesti riittävien yleissivistyksellisten ja jatko-opintovalmiuksien varmistamisessa. 

– Sitä hintaa maksetaan edelleen – yrityksiltä tulee viestiä, että ammattiopiskelijoista osalla ei ole riittäviä ammatti- tai työelämätaitoja puutteellisista opetusresursseista johtuen. Nyt pitäisikin keskittyä varmistamaan ammatillisen koulutuksen laadun taso. Työmarkkinoille tulee jo nyt työntekijöitä, joilla ei ole riittäviä luku- ja kirjoitustaitoja. Suomen osaamistasoa tulisi nostaa eikä laskea, painottaa Pron yhteiskuntasuhdejohtaja Maria Mäkynen. 

Mäkynen lisää, että mikäli jatko-opintomahdollisuuksia lähdetään kaventamaan, lisäisi se todennäköisesti entisestään koulutustason periytyvyyttä.