Palkansaajajärjestöt STTK, SAK ja Akava jättivät työryhmän raporttiin eriävän mielipiteen. Järjestöt eivät kannata opintotukeen tai -lainaan perustuvaa mallia aikuiskoulutustuen tilalle. Pro yhtyy keskusjärjestöjen eriävään mielipiteeseen ja näkemykseen, että aikuiskoulutustuen lakkauttamisen ja mahdollisten uusien etuusmallien käyttöönoton väliin on muodostumassa katkos, joka vaarantaa osaavan työvoiman saatavuuden monilla aloilla.

Aikuiskoulutustukea käytti pelkästään viime vuonna lähes 33 000 henkilöä ja sillä on ollut suuri merkitys työikäisen väestön osaamisen kehittämiselle sekä tarvittaessa alanvaihdolle esimerkiksi terveydellisistä syistä. Huomattava osa tuen käyttäjistä on kouluttautunut yhteiskunnallisesti tärkeille sosiaali- ja terveysaloille, joilla vallitsee voimakas työvoimapula.  

– Raportin ehdotuksista mikään ei korvaa aikuiskoulutustukea, vaan ne siirtäisivät vastuuta opiskelun aikaisesta toimeentulosta yksilölle sekä työnantajille, mikä vie tässä osaajapulatilanteessa ja työn murroksessa kehitystä aivan väärään suuntaan, Pron puheenjohtaja Jorma Malinen toteaa.   

Pron jäsentutkimuksesta ilmenee, että työnantajien into mahdollistaa työntekijöiden opiskelua ei ole kovin korkealla vaan esimerkiksi työnantajan kustantamien vuosittaisten koulutuspäivien määrä on laskenut. Myös keskusjärjestöt toivat työryhmätyöskentelyn aikana sekä eriävässä mielipiteessään esille, että tilastojen valossa mahdollisuus osallistua työnantajan tarjoamaan koulutukseen vaihtelee suuresti eri työntekijäryhmien kesken. Tästä huolimatta työryhmän loppuraportissa ei oteta kantaa konkreettisiin tapoihin, joilla työnantajien vastuuta osaamisen kehittämisestä uskottavasti lisättäisiin.  

– Työryhmätyöskentely oli meidän näkökulmastamme pettymys: palkansaajien edustajat toivat ehdotuksiaan työryhmälle useaan otteeseen, mutta niitä ei juurikaan käsitelty kokouksissa eikä niitä hyväksytty työryhmän yhteisiksi ehdotuksiksi loppuraporttiin, Malinen huomauttaa.  
 
Palkansaajien edustajat esittivät työryhmässä muun muassa aikuisille tarkoitettua tukimuotoa, jonka rahoitus perustuisi työntekijöiltä ja työnantajilta kerättäviin työttömyysvakuutusmaksuihin, ja jota Työllisyysrahasto hallinnoisi. Lisäksi tuotiin esille työntekijöiden koulutusmahdollisuuksien turvaaminen säätämällä oikeudesta palkalliseen opintovapaaseen. Kumpaakaan ehdotusta ei sisällytetty loppuraporttiin, jonka ehdotuksia Petteri Orpon hallitus käsittelee osana kehysriihtä ensi viikolla.