- Hämmennystä on herättänyt hallituksen halu palata ajassa taaksepäin maailmaan, jossa palkansaajien suoja on heikko ja työnantajan saneluvalta suuri. Tämä lisää yhteiskunnan polarisaatiota aikana, jolloin kriisit vaatisivat meiltä pikemminkin yhteisiä ratkaisuja, Pron puheenjohtaja Jorma Malinen toteaa. 

Ammattiliitto Pron hallitus vaatii yhdessä sopimista  

Ammattiliitto Pron hallitus vaatii todellisten neuvotteluiden aloittamista työelämäkysymyksistä. Lakko-oikeutta heikentävän kolmikantaisen työrauhatyöryhmän työ päättyi erimielisenä, ja palkansaajapuoli ei tullut kuuluksi.  

- Vaikka poliittisia lakkoja on Suomessa erittäin harvoin ja lakko-oikeutta on käytetty maltillisesti, Orpon hallitus on päättänyt etukäteen sekä tavoitteet että keinot lakko-oikeuden heikentämiseksi. Tällainen kolmikantainen työskentely ei ole uskottavaa. Suomessa on 2000-luvulla ollut vain yksi poliittinen lakko, Malinen ihmettelee. 

Pohjoismaista mallia ei ole olemassakaan – hallitus edistää Orpon valikoivaa mallia 

Hallitus vetoaa työelämäheikennyksissään niin kutsuttuun pohjoismaiseen malliin. 

- Kaikissa Pohjoismaissa on olemassa omat mallinsa. Orpon hallituksen pistemäiset työelämäheikennykset eivät tee hallitusohjelmasta pohjoismaista mallia, vaan Orpon valikoivan mallin. Jos Ruotsista halutaan ottaa mallia, tulisi Ruotsin työmarkkinamallin kokonaisuus ja myös sen työntekijäturvaa vahvistavat tekijät sisällyttää Suomen malliin, Malinen vetoaa. 

Ruotsissa työnantajia koskee laaja lakisääteinen neuvotteluvelvollisuus, joka perustuu lainsäädäntöön eikä pelkästään hyvään tahtoon. Suomessa vastaavaa velvollisuutta ei ole. Hallitusohjelmassa ei myöskään löydy ammattiliittojen niin sanottu tulkintaetuoikeutta: Ruotsissa riitatilanteissa asia tulkitaan työntekijän edun mukaisesti, Suomessa ei.  

Orpon valikoidusta mallista ei löydy myöskään Ruotsin työmarkkinamallin mukaista ammattiliittojen veto-oikeutta tai työntekijöiden ja työnantajien vuorovaikutusta edistäviä tekijöitä, joilla todellisesti voitaisiin estää konflikteja ja sitä kautta myös mahdollisia työtaistelutoimia. Ruotsissa työntekijöillä on hallitusedustus yli 25 hengen yrityksissä, mikä mahdollistaa työntekijöille ajankohtaisen tiedon yrityksen tilanteesta ja näin työntekijät pääsevät osallistumaan päätöksentekoon.