Viro on ay-oikeuksien suhteen riskimaa, jossa järjestäytymisaste on hyvin matala ja jossa lainsäädäntö asettaa haasteita ammattiliittojen toiminnalle. Luottamushenkilöiden häirintä on vielä viime vuosina ollut tavallista, ja yhteiskunnan ilmapiiri järjestäytymistä kohtaan on ollut negatiivinen. Virossa toimii noin 6 000 suomalaistaustaista yritystä, ja suomalaiset yritykset ovat toiseksi tärkein investoija Viroon.

– Olimme iloisesti yllättyneitä, että tutkituilla suomalaisyrityksillä vaikuttaa olevan hyvät ja rakentavat suhteet ammattiliittoihin, eivätkä haastatellut luottamushenkilöt tai liitot raportoineet merkittävistä ongelmista, Finnwatchin tutkija Anu Kultalahti sanoo.

–Koska Viro on ay-oikeuksien suhteen riskimaa, kaikkien siellä toimivien yritysten tulee kiinnittää huomiota ay-oikeuksiin osana huolellisuusvelvoiteprosessejaan sekä tunnistaa oma roolinsa luottamuksen ja yhdessä sopimisen edistämisessä, Pron kansainvälisten asioiden päällikkö Matti Koskinen sanoo.

Työehtosopimus käytössä vain kahdessa yrityksessä

Selvitystä varten Finnwatch haastatteli Viron ay-liikkeen edustajia sekä yritysten luottamushenkilöitä ja työntekijöitä niiden Viron toimipaikoissa. Stora Enson Imaveren sahan kohdalla kommentit saatiin vain kirjallisesti sahatyöntekijöitä edustavalta EMTAÜ-ammattiliitolta. Yritysten näkemyksiä kartoitettiin erillisellä kyselyllä. Kaikissa selvityksen kohteena olleissa tuotantolaitoksissa toimi ammattiosasto.

Parannettavaakin kuitenkin on. Työehtosopimus oli käytössä vain kahdessa yrityksessä: Fortaco Estonian Narvan tehtaalla ja S-ryhmään kuuluvassa Prisma Peremarketissa. Tämä tarkoittaa, että työvoiman ison osan työsuhteen ehdot määritellään työnantajien yksipuolisilla päätöksillä.

Esimerkiksi HKScanin Rakveren tehtaalla Viron valtakunnansovittelija suositteli jo vuonna 2017 tehtaan teurastamon työntekijöiden mentyä spontaaniin lakkoon, että työehdoista neuvoteltaisiin työmarkkinaosapuolten kesken. Silti tehtaalla ei ole vieläkään työehtosopimusta.

–Virossa toimivien yritysten tulee kiinnittää erityistä huomiota ay-oikeuksien toteutumiseen niin omissa toimipaikoissaan kuin arvoketjuissaan, Kultalahti toteaa.

Selvitys tuotettiin Ammattiliitto Pron, Palvelualojen ammattiliitto PAMin, Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SELin sekä Teollisuusliiton tuella. Pro tukee Baltian ay-toimintaa yhdessä muiden suomalaisten ja pohjoismaisten liittojen sekä Pohjoismaiden Teollisuustyöntekijöiden kanssa.

Lisätietoja: Matti Koskinen, 050 444 6398

Lue raportti täältä.