Hyppää pääsisältöön

Empatiaa työelämään – 3 pointtia Röyhkeyskoulu-kirjailija Jenni Janakalta

jenni janakka
Empatia on sitä, että havaitsemme toisen ihmisen tunteen, ymmärrämme mistä se tulee ja mitä sen taustalla on. Mutta miten kääntää empaattinen katse omaan itseen ja omaan uraan? Röyhkeyskoulu-kirjastaan tunnettu Jenni Janakka puhuu uudessa kirjassaan rohkeasti työelämän empatiasta. Kokosimme kolme pointtia.

Empatiaa työelämään – 3 pointtia Röyhkeyskoulu-kirjailija Jenni Janakalta

Julkaistu 22.09.2022 klo 07:52
ProStoori
Kirjoittanut
Maija Kajanto
Kuvaaja Heidi Strengell/Tuuma-kustannus
Empatia on sitä, että havaitsemme toisen ihmisen tunteen, ymmärrämme mistä se tulee ja mitä sen taustalla on. Mutta miten kääntää empaattinen katse omaan itseen ja omaan uraan? Röyhkeyskoulu-kirjastaan tunnettu Jenni Janakka puhuu uudessa kirjassaan rohkeasti työelämän empatiasta. Kokosimme kolme pointtia.

Empatia on tämän hetken kuuma trendi työelämässä, mutta se ei ratkaise kaikkea. Janakan mukaan empatia on ollut pinnan alla kupliva trendi, niin sanottu ”must have” jo hetken aikaa. Empatia on työkalu, jota voi käyttää myös väärin. Puhekielessä empatia on lämmin syli, mutta todellisuudessa se on paremminkin näkemisen mahdollistaja.

1. Työelämä kuormittaa aiempaa enemmän

Pystyäkseen tarkastelemaan työelämää ja omaa työntekoa empaattisesti kannattaa ottaa realistinen asenne. Meillä on tyky- ja virkistyspäiviä, hankkeita ja kehityssuunnitelmia. Silti jokin työelämässä on perusteellisesti vinossa, koska niin monet ovat lopussa.

Työelämästä on tullut kognitiivisesti kuormittavampaa kuin ennen.

Janakan mukaan tuntuu, että työ ei ole enää vain raskasta, vaan hämmästyttävän monet ovat menossa kohti sairauslomaa, sairauslomalla tai sieltä takaisin kömpimässä. Kyse ei ole enää hetkeen ollut yksilön ongelmasta, vaan työelämän ongelmasta. Työelämästä on tullut kognitiivisesti kuormittavampaa kuin ennen ja kognitiiviseen ergonomiaan on vasta hiljattain alettu kiinnittämään enemmän huomiota.

2. Maksimisuoritusta ei tarvita joka päivä

Työelämä on muuttunut niin että jatkuvasta itsensä haastamisesta on tullut hyve ja itsetarkoitus. Tämä kierre olisi syytä saada poikki, ja rimaa pitäisi laskea reilusti. Mikäli odotamme itseltämme koko ajan maksimisuoritusta tai ainakin todella hyvää, meillä on erinomaiset mahdollisuudet pettyä itseemme jopa päivittäin. Työpäivä kannattaa jaksottaa ja muistaa antaa itselleen tunnustusta joka ainoasta valmiiksi tehdystä asiasta.

3. Etätyössä tarvitaan empaattista kommunikaatiota

Janakka muistuttaa kirjassaan, että Suomessa etätöihin siirryttiin keväällä 2020 totaalisemmin kuin monessa muussa maassa. Suomalaisen työelämän perustuminen luottamukseen auttoi tässä. Etätöiden sudenkuoppa on kuitenkin kommunikaation väheneminen. Kun toimistolla toisen ihmisen kasvot ja ääni ovat läsnä, empatiaa hyödynnetään kaikessa kanssakäymisessä ja aivot lukevat paljon sanatonta viestintää.

Etätyössä pitää panostaa kommunikaatioon. Empatian välittymisen eteen kannattaa tehdä töitä.

Etätöissä taas kirjaimet ovat mustaa ja valkoista, vaikka käytössä ovat WhatsApp, Slack, Teams ja monet muut ohjelmat. Neutraaliksi kuittaamiseksi tarkoitettu viesti voidaan tulkita tympeäksi, toisen pyytämä lisätieto voi tuntua haastamiselta ja omien tekemisten kyseenalaistamiselta. Etätyössä pitää panostaa kommunikaatioon. Empatian välittymisen eteen kannattaa tehdä töitä. Kommunikaatiota pitää olla riittävästi, ja joskus kannattaa mieluummin soittaa kuin laittaa viestiä, jotta myös sävyt välittyvät.

Jenni Janakka: Empatiakoulu. Välineitä työelämässä jaksamiseen (Tuuma-kustannus) ilmestyy 29.9.2022.