Kesäloma lähestyy, myös eduskunnassa. Ensimmäisen toimintavuotensa aikana kokoomuksen ja perussuomalaisten luotsaama hallitus vei hallitusohjelmaansa läpi Pron ja muiden ammattiliittojen vastarinnasta huolimatta.
Työministeri Arto Satosen johdolla sorvattiin tiukka lakkolainsäädäntö, jolla poliittiset työnseisaukset rajoitettiin yhteen vuorokauteen, ammattiliitoille määrättäviä lakkosakkoja korotettiin ja ne ulotettiin tietyissä tapauksissa jopa yksittäisten työntekijöiden maksettavaksi.
Yhtä vauhdikkaasti hallitus on nakertanut työntekijöiden sosiaaliturvaa. Ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan saamisen ehtoja on jo kiristetty ja eduskunnan nuijan kopautusta odottaa esitys, jonka mukaan ansiosidonnaista leikataan portaittain 8 ja 20 viikon työttömyyden jälkeen.
Monelle työttömälle tämä tietää loppuvuodesta 2024 eteenpäin jopa satojen eurojen pudotusta kuukausittaisiin tuloihin. Lisäksi vuokralla asuvien asumistuen ehtoja kiristettiin 1.4.2024 alkaen ja omistusasujille sen maksaminen lakkaa vuoden 2025 alusta.
Viimeisimpiin hallituksen aikaansaannoksiin kuuluu aikuiskoulutustuen ja vuorotteluvapaan lakkauttaminen: aikuiskoulutustukea ei voi saada 31.7.2024 jälkeen alkaviin opintoihin ja vuorotteluvapaan on alettava samaan päivämäärään mennessä.
Lue lisää työttömyysturvan muutoksista
Syksyllä alkaa irtisanomissuojan ja lukuisten muiden työehtojen heikentämiseen tähtäävä lainvalmistelu
Seuraavaksi hallituksen työlistalla on erilaisia työehtojen heikennyksiä: irtisanomissuojaa aiotaan heikentää niin, että jatkossa työntekijän henkilöperusteiseen irtisanomiseen riittää asiallinen syy, kun nyt edellytyksenä irtisanomiselle on ollut asiallinen ja painava syy.
Työsuhteen heikomman osapuolen eli työntekijän suojaamiseksi luotua työlainsäädäntöä muokattaessa on yleensä pyritty varmistamaan, että muutokset ovat tasapainoisia sekä työntekijän että työnantajan näkökulmasta, mutta tällä kertaa tasapainottavia elementtejä ei ole näköpiirissä, ainakaan hallitusohjelmassa.
Sen sijaan hallitus aikoo puoliväliriiheen eli kevääseen 2025 mennessä antaa eduskunnalle lakiesityksen, jonka mukaan työnantaja voi jatkossa tarjota enintään vuoden mittaista määräaikaista työsuhdetta ilman erillistä perustetta. Tähän asti peruste, kuten sijaisuus tai työn projektisidonnaisuus, on pitänyt olla kaiken mittaisia määräaikaisia työsuhteita tarjotessa.
Rakenteelliset uudistukset ravistelevat työehdoista sopimisen tapaa
Lakkolakien tiukentamisen, sosiaaliturvan leikkausten sekä pian lainvalmisteluun etenevien työehtojen heikennysten ohella hallitus on puskenut eteenpäin useita työmarkkinajärjestelmään kohdistuvia rakenteellisia uudistuksia.
Paikallisen sopimisen laajentaminen järjestäytymättömään työnantajakenttään ohi luottamusmiehen sekä vientivetoisen työmarkkinamallin vahvistaminen työriitojen sovittelua koskevaa lakia muuttamalla ravistelisivat suomalaista työmarkkinajärjestelmää tavalla, jonka tarkkoja vaikutuksia pitkällä aikavälillä on hankala ennustaa. Palkansaajille uudistukset tuskin kuitenkaan ovat eduksi, ovathan ne kirjattu hallitusohjelmaan työnantajajärjestöjen ehdotuksesta.
Paikallisen sopimisen laajentamista koskeva hallituksen esitys on ollut tarkoitus antaa eduskunnalle ensi viikolla ja työriitojen sovittelua koskevan lain muutokset on tarkoitus antaa lausuntokierrokselle lähitulevaisuudessa.
Molemmat lakiesitykset ovat tosin kohdanneet haasteita valmistelun aikana muun muassa siksi, että ne eivät ole Suomea sitovien kansainvälisten sopimusten mukaisia.
Hallitusohjelmassa lakien on kaavailtu tulevan voimaan vuodenvaihteen 2024–2025 molemmin puolin.
Me Prossa jatkamme aktiivista edunvalvonta- ja vaikuttamistyötä hallituksen heikennyksiä vastaan. Pidämme puoliasi myös syksyllä.
Lisätiedot:
