Suomi on Euroopan kärkeä digitalisaatio- ja robotiikkakehityksessä ja käyttämisessä, kertoo Eurostat. Vakuutusala kulkee kehityksen kärjessä Suomessa.
Vaikka vakuutus- ja finanssialalla on Huoltovarmuuskeskuksen mukaan parhaat kybervalmiudet, koneen tekemä työ ei ole täysin riskitöntä. Yhtiöiden pitää muun muassa turvata asiakkaiden ja työntekijöiden tiedot turvallisella ja eettisellä tavalla. Datan määrä lisääntyy koko ajan. Teknologinen kehitys ja valvonta juoksevat jatkuvasti kilpaa keskenään.
Finanssivalvonnan johtava digitalisaatioasiantuntija Hanna Heiskasen mielestä tilanne ei ole helppo.
- Tämä on jatkuvaa tasapainottelua mahdollisuuksien ja riskien välillä, Heiskanen muistuttaa.
Digitalisaatio teki vakuutusvirkailijasta robotiikkajohtajan
Tekoälyn käyttö mahdollistaa isojen tietomassojen käsittelyn ja toimintojen automatisoinnin, mutta kehitys vaikuttaa väistämättä myös työelämään. Osa töistä häviää, kun kone hoitaa rutiinit. Toisaalta syntyy myös uusia ja mielekkäitä töitä, joita alan asiantuntijat tekevät.
Työ muuttuu vaativammaksi, kun kone tekee yksinkertaisemmat työtehtävät. Teknologisen kehityksen myötä työn sisällöt muuttuvat.
- Omakin työnkuva on muuttunut vakuutusvirkailijasta robotiikkajohtajaksi, Head of Robotics Asko Mustonen kuvailee.
AI Trainer Miikka Hyvösen mielestä tekoälyn opettaminen ei vaadi koodaustaitoja, mutta sen sijaan hyviä matemaattis-loogisia taitoja, asiakaspalvelutaustaa ja kielellisiä taitoja.
Mustonen täydentää, että paras asiakaspalvelukokemus syntyy tekoälyn ja tunneälyn yhdistelmällä.
Ihmistä tarvitaan mustia joutsenia varten
Ihmisen ja teknologian kilpajuoksussa ihmisen rooli asiantuntijana korostuu. Ihminen ohjaa tekoälyn ja algoritmien toimintaa ja ajattelua. Vakuutusalan työssä tavoitellaan reiluutta, avoimuutta, ymmärrettävyyttä ja hyvää hallintoa, joille on olemassa periaatteet.
- Kun tapahtuu jotakin täysin odottamatonta eli mustaksi joutseneksi kutsuttu ilmiö, silloin ihminen on koneeseen verrattuna vahvoilla ainakin toistaiseksi, Finanssialan varatoimitusjohtaja Esko Kivisaari pohtii.
Tulevaisuuden työnteko on vasta hahmottumassa. Korona-aika on vapauttanut ihmiset työpaikasta ja saanut ihmiset muun muassa miettimään sitä, missä tulevaisuudessa haluavat asua ja tehdä työtä.
- Jos työ on aina mukana, mikä silloin etätyötä ja mikä lähityötä. Onko tuleva etätyö käynti toimistolla, kysyy biohakkeri Teemu Arina.
Tänään pidetty seminaari oli osa Vakuuttava työ 2030 -hanketta, jonka toteutuksesta vastaavat alan työehtosopimusosapuolet Ammattiliitto Pro ja Palvelualojen työnantajat Palta. Yhteistyökumppanina hankkeessa on mukana Finanssiala.
Hankkeelle on myönnetty rahoitusta valtakunnallisesta TYÖ2030-ohjelmasta, jolla tähdätään uudenlaisten toimintatapojen kehittämiseen, uuden teknologian hyödyntämiseen sekä työhyvinvointiin.
Hanke jatkuu tämä vuoden ajan. Seuraavassa vaiheessa tarkastellaan osaamisen kehittämistä ja monimuotoisuutta.
