Laiskottelu on äärimmäisen tärkeää, sanoo työ- ja organisaatiopsykologi Satu Kaski. Ihminen tarvitsee levon, jotta jaksaa taas ahertaa. Laiskuus on kuitenkin arvolatautunut sana, jonka käyttöä vältellään viimeiseen saakka.

– Mieluummin sitä downshiftaa tai osaa nauttia hetkestä kuin laiskottelee. Ei sillä kovin pitkälle pääse ihmissuhdemarkkinoilla, jos sanoo, että täällä olisi vapaa laiska ihminen, Kaski sanoo.

Iso osa laiskuuden määritelmästä tulee opittuna kulttuuriperintönä. Suomessa se, joka ei hakannut kesällä polttopuita, joutui kärsimään talvella kylmästä. Kuumassa maassa laiskan määritelmä sen sijaan voi olla erilainen, eikä esimerkiksi siestan viettämistä katsota laiskotteluksi.

Laiskuuden olemusta pohditaan Kasken ja psykologi Vesa Nevalaisen kirjassa Miksi on (välillä) hyvä olla tekemättä mitään. Siinä laiskuus jaetaan fyysiseen, sosiaaliseen ja henkiseen laiskuuteen.

Laiskuuden määrittely ei ole kuitenkaan suoraviivaista, sillä yhdellä elämänalueella laiska ihminen voi puurtaa ahkerasti jonkin oman kiinnostuksen kohteensa parissa.

Laiskuuden takaa voi löytyä esimerkiksi eroja temperamentissa ja kasvatuksessa, pettymysten välttelyä ja epäonnistumisen pelkoa.

Myös muut ihmiset voivat estää ahkeruuden. Koulussa hyviä numeroita saava voi joutua kiusatuksi, työpaikalla ahkera painetaan alas, jotta muut eivät näyttäisi laiskoilta.

Lupa laiskotella

Kasken mukaan laiskottelu on tärkeää erityisesti palautumisen kannalta.

– Aivot toimivat vähän samalla tavalla kuin lihas. Lihas tarvitsee ärsykkeen kehittyäkseen, mutta kehittyy levossa. Samoin aivot tarvitsevat ärsykkeitä, mutta vasta kun tulee tyhjä tila, ne rakentavat uudelleen opitun tiedon. Nukkumisen aikana muistijälki vahvistuu, Kaski sanoo.

Liiallinen ahkeruus uuvuttaa, mutta laiskottelu lataa akkuja ja ennaltaehkäisee ylikuormitusta. Ihminen, joka kuuntelee omia tarpeitaan, ei rasita itseään liikaa. On kuitenkin työyhteisöstä kiinni, katsotaanko voimavaroistaan huolta pitävää ihmistä hyvällä vai pahalla.

– Jos laiskottelusta ei ole yhdessä sovittu, siihen voi liittyä häpeää ja syyllisyyttä. Salliva kulttuuri lähtee siitä, että johtaja itse sanoo, että nyt istutaan hetki, Kaski sanoo.

Laiskottelu ruokkii luovuutta

Hyödyllistä laiskottelu on myös ongelmanratkaisun kannalta. Kun ei välillä tee mitään, luovuus pääsee kukkimaan.

– Suunnaton ahkeruus on tuottavuuden pahin vihollinen. Silloin juoksee eteenpäin kuin hamsteri juoksupyörässä sen sijaan, että pysähtyisi miettimään, mikä olisi fiksuinta. Näkökulma kapenee ja työteho laskee, Kaski sanoo.

Esihenkilö voi olla hyvällä tavalla laiska delegoimalla asioita. Se säästää paitsi omia voimavaroja, myös voimaannuttaa alaisia. Haitallista laiskuus taas on silloin, jos esihenkilö ei esimerkiksi viitsi puuttua työpaikan ristiriitatilanteisiin, vaan ajattelee pääsevänsä helpommalla tekemättä mitään.

– Silloin laiskuus ei enää palvele tarkoitustaan. Se on veteen piirretty viiva.

6 vinkkiä laiskottelun opetteluun:

Vaihda perspektiiviä
Kysy itseltäsi, onko lopputulos kaiken vaivan arvoista. Kannattaako energiaa ja aikaa uhrata johonkin, joka ei loppujen lopuksi ole kovin tärkeää? Arvostetaanko ponnistelusi lopputulosta riittävästi? Mikä merkitys asialla on kymmenen vuoden päästä?

Hanki elämä
Raadatko töissä, jotta unohtaisit, miten elämässäsi muuten menee? Hanki itsellesi mielekäs arki ja vapaa-aika, parisuhde, lapsia tai vaikka lemmikkieläin. Jokin asia, jonka hankittuasi et voi tehdä enää koko ajan töitä.

Jäljittele mestaria
Mallioppiminen on tehokas tapa opetella uutta. Seuraa ihmistä, joka tuntuu pääsevän samoihin tuloksiin vähemmällä ponnistelulla. Miten hän suhtautuu uuteen tehtävään, suunnittelee sitä, mistä hän aloittaa ja miten hän etenee?

Keksi laiskottelulle järkisyitä
On oikein välillä palkita itseään raatamisesta. Kun työskentelee koko ajan, virheiden ja onnettomuuksien riski kasvaa. Vain levännyt ihminen on tuottava.

Tee vähemmän mutta paremmin
Älä hakkaa päätäsi seinään. Kun hölläät vähän, saatat keksiä ongelmaan luovan ratkaisun.

Tottelemattomuuskouluun
Opettele kieltäytymään asiallisesti ja pitämään sitkeästi puolesi.

Vinkit on lyhennelty kirjasta ”Miksi on hyvä (välillä) olla tekemättä mitään”.