Luottamus konkretisoituu parhaiten silloin kun toiseen osapuoleen voi luottaa ennalta arvaamattomissakin tilanteissa. Sopimisella ja sopimuksilla pyritään kuitenkin vahvistamaan luottamusta erityisesti ennalta-arvaamattomissa tilanteissa. Yritykset ja organisaatiot korostavat mielellään luottamusta toisiinsa ja henkilöstöönsä, mutta säännönmukaisesti he erilaisin sopimuksin tukevoittavat sen toteutumista. Ainakin he pyrkivät sopimuksin turvaamaan oman asemansa, jos pelkkä luottamus ei riittäisikään yhteisten päämäärien saavuttamiseksi.

Ammattiliittojen tehtävä on sopimuksin parantaa yhteiskunnan luottamusta sekä rakentaa työnantajien ja henkilöstön välille luottamuksen ilmapiiri. Sopimukset antavat tukea myös muille sidosryhmille. Ulkopuoliset voivat vakuuttua, että yhteistyö ja yhdessä tekeminen ovat normaali olotila yrityksissä, kun asioista on sovittu. Ammattiliittojen solmimiin sopimuksiin voivat luottaa niin omistajat ja sijoittajat kuin henkilöstökin. Tilintarkastajatkin tarvitsevat työnsä tueksi sopimusten tuoman järjestelmällisyyden, ei vain luottamusta.

Työmarkkinapöytien yleinen ilmiö on, että työnantajat tarjoavat mielellään vain luottamusta sopimisen sijaan. Erityisen mielellään vielä niin, että henkilöstö, yrityksen johto ja omistajat luottaisivat toisiinsa ja jotka voisivat raamisopimusten avulla paikallisesti sopia vaikkapa palkankorotukset keskenään. Niin uskomattomalta kuin se tuntuukin, luottamus voi parhaimmillaankin toimia, kun molemmat osapuolet eivät joudu ennalta arvaamattomiin tilanteisiin ja molemmat näkevät luottamuksen säilyttämisen arvokkaaksi. Tällä periaatteella syntyy Suomessa joka päivä tuhansia ja tuhansia erilaisia sopimuksia. Niiden keskeinen tehtävä on tukevoittaa luottamus äärimmilleen. Täsmällisellä sopimisella nimenomaan varaudutaan tilanteisiin, jotka eivät ole ennalta tunnistettuja.

Työmarkkinapöydissä tätä luottamusta hiljalleen taas rakennellaan. Työnantajien puolelta sopimuksia tehtäisiin, mutta mahdollisimman väljinä ja mielellään vain luottamukseen perustuvia paikallisia sopimuksia ilman numeroita.

Neuvottelut takkuavat, kun ammattiliitot edustavat tuttua jäykkää linjaansa. Meidän pitää kirjata sopimukseen riittävän iso numero, prosenttimerkki ja ajankohta, kun palkansaajan palkka nousee.

Jäykkyys on muuten muotia.

Kirjoittaja on Ammattiliitto Pro sopimuspäällikkö.