Etä- ja hybridityöstä on tullut monilla työpaikoilla arkea. Kun monipaikkainen, itsenäinen työskentely lisääntyy, ei perinteiseen tiiviiseen työyhteisöön ole useinkaan enää paluuta.

Esihenkilöllä on vastuu työntekijöiden terveydestä ja turvallisuudesta työssä, mutta mahdollisten ongelmien havaitseminen voi muuttuneessa työympäristössä olla entistä vaikeampaa.

Pron työympäristö- ja tasa-arvoasiantuntija Tanja Luukkasen mukaan työnantajan tulee myös etätyössä ja virtuaalisessa työympäristössä toimittaessa jatkuvasti tarkkailla työympäristöä, työyhteisön tilaa ja työtapojen turvallisuutta.

– Näin havaitaan ajoissa, jos psykososiaalinen kuormitus työpaikalla muodostuu haitalliseksi, tai yksittäinen työntekijä kuormittuu terveyttään vaarantavalla tavalla, Luukkanen sanoo.

Ergonomia kuntoon

Koska etätyötä tehdään yleensä tietokoneen ääressä, liittyvät etätyöskentelyn fyysiset riskit usein ergonomiaan. Etätyössä työnantaja vastaa tarvittavista työvälineistä, ja monilla työpaikoilla etätyöläisten ergonomiaa on tuettu esimerkiksi työtuoleja lainaamalla.

Myös työntekijällä on oma vastuunsa siitä, että työskentelyolosuhteet ja -tavat ovat asianmukaiset. Työnantajalla ei ole ilman työntekijän lupaa oikeutta tarkistaa etätyöpisteen ergonomiaa, mutta työntekijällä on oikeus pyytää tarkastusta esimerkiksi työterveyshuollosta.

Luukkanen muistuttaa, että etätyöntekijällä on oikeus samanlaiseen työterveyshuoltoon kuin muulloinkin.

– Etätyössä sattuvat työtapaturmat ovat lakisääteisen tapaturmavakuutuksen piirissä. Työn ja vapaa-ajan rajaa voi kotona tehtävässä työssä kuitenkin joskus olla vaikea erottaa, ja vapaaehtoinen lisävakuutusturva on suositeltava, Luukkanen sanoo.

Hyvinvoinnin hiljaiset signaalit

Fyysisen kuormituksen lisäksi etätyössä korostuvat henkiset kuormitustekijät. Luukkasen mukaan esihenkilön kannattaa pitää yhteyttä alaisiinsa säännöllisesti, tiimipalavereiden lisäksi myös kahdenkeskisillä keskusteluilla esimerkiksi Teamsin ja puhelimen välityksellä.

– Myöskään kasvokkain tapahtuvia tapaamisia ei pidä unohtaa. Esimerkiksi kehityskeskustelut kannattaa pyrkiä pitämään lähitapaamisina, Luukkanen sanoo.

Työaikaraportit, liukumasaldot, ylitöiden määrä ja sairauspoissaolot ovat työhyvinvoinnin mittareita, joita esihenkilön kannattaa seurata. Tuntosarvien tulisi olla kohollaan erityisesti silloin, jos työntekijällä on ollut ennestään ongelmia esimerkiksi päihteiden käytön kanssa.

– Päihteiden käyttöön liittyvä ongelmat voivat etätyössä pahentua. Jos huoli alaisen voinnista herää, kannattaa asia ottaa puheeksi hänen kanssaan mieluummin ennemmin kuin myöhemmin.

Jos esihenkilö on epävarma siitä, kuinka hiljaisia signaaleja tulisi tulkita tai miten niihin pitäisi reagoida, kannattaa apua kysyä tarvittaessa työterveyshuollosta. Useilla työpaikoilla on käytössä varhaisen tuen malli, jossa on yhteistoiminnassa sovittu työpaikan käytännöt ja toimintaohjeet työkyvyn tukemiseksi.

– Työterveyshuolto voi tehdä kohdennetun terveysselvityksen kyselynä, johon vastataan nimellä, mutta jonka vastaukset eivät tule työnantajan tietoon. Tällaisen kyselyn tarkoituksena on saada ohjattua mahdollisesti tukea tarvitsevat avun piiriin, Luukkanen sanoo.

Etätyössä voi olla myös kasvanut lähisuhdeväkivallan riski, ja työyhteisöillä on merkittävä rooli väkivallan puheeksi ottamisessa ja ohjaamisessa avun piiriin. Pro tekee yhteistyötä lähisuhdeväkivallan uhreja tukevan Naisten Linjan kanssa.

Työntekijän vastuu korostuu

Etätyöntekijällä on velvollisuus ilmoittaa työnantajalle vioista ja puutteellisuuksista, jotka voivat aiheuttaa haittaa turvallisuudelle ja terveydelle.

– Silloin työnantajalla on velvollisuus ryhtyä tarvittaviin toimiin kuormitustekijöiden selvittämiseksi sekä vaaran välttämiseksi tai vähentämiseksi, Luukkanen sanoo.

Luukkasen mukaan paras tapa rohkaista työntekijöitä kertomaan mahdollisista ongelmista etätyössä on suhtautua niihin vakavasti ja pyrkiä auttamaan.

– Esihenkilön kannattaa luoda työpaikalle ilmapiiri, jossa ketään ei syyllistetä, vaan työn tekemisen tapoja pyritään kehittämään työntekijöiltä saatujen tietojen perusteella.  Esihenkilön olisi hyvä viestittää, että häneen voi olla matalalla kynnyksellä yhteydessä kaikissa ongelmatilanteissa, ja olla myös käytännössä tavoitettavissa.

Pidä huolta työkaverista

Työyhteisön tuki on tärkeä myös etätyötä tehtäessä. Varsinkin yksin asuville työpaikan sosiaaliset suhteet voivat olla erittäin tärkeitä, ja etätyöskentely voi lisätä yksinäisyyden ja ulkopuolisuuden tunteita. Luukkasen mukaan esihenkilön tulee järjestää työntekijöille mahdollisuuksia yhteisille kohtaamisille.

– Työkavereihin kannattaa pitää aktiivisesti yhteyttä. Jos huoli herää, kannattaa olla yhteydessä esihenkilöön ja työsuojeluvaltuutettuun, Luukkanen sanoo.

Luukkanen ei kannata pakollisia toimistopäiviä yhteisöllisyyden luomiseksi tai etätyöläisten hyvinvoinnin tarkistamiseksi. 

– Pakolla ei yleensä saada mitään hyvää aikaiseksi. Parempi tapa toimia olisi keskustella yhdessä työyhteisön kanssa ja kuunnella työntekijöiden toiveita, mitä he toivovat toimistopäiviltä. Olisivatko niiden tarkoitus edistää enemmänkin yhteistä tekemistä ja yhteishengen luomista?