EU-parlamenttia se ei provosoi. Vuodesta 2020 käsittelyssä ollut right to disconnect -direktiivi kieltäisi työnantajia ottamasta yhteyttä vapaa-aikana. Etätyön nopea yleistyminen sai parlamentin vaatimaan EU-komissiolta lainsäädäntöä, joka takaisi työntekijälle oikeuden olla tavoittamattomissa työajan ulkopuolella.

Myöskään Ranskaa, Italiaa, Espanjaa, Irlantia tai Portugalia ei asia provosoinut, sillä näissä maissa samantyyppisiä lakeja on ollut jo käytössä. Viime vuoden alusta Portugalissa kiellettiin lailla työnantajaa ottamasta yhteyttä työntekijään työajan ulkopuolella, jollei kyseessä ole hätätilanne.

Euroopan parlamentti hyväksyi tammikuussa 2021 oma-aloitemietinnön, jossa tunnustetaan oikeus olla tavoittamattomissa ja kehotetaan komissiota tekemään asiassa lakiesitys.

Päätöslauselmassa todetaan muun muassa, että digitaalisten välineiden käyttö on aiheuttanut työelämässä eettistä kuormittumista, haasteita työajan pidentymisessä ja työ- ja yksityiselämän rajojen hämärtymisessä.

Eurofoundin tutkimuksen mukaan kolmasosa etätyöläisistä teki vapaa-aikana töitä täyttääkseen työn vaatimukset. Säännöllisesti etätyötä tekevät työskentelevät toimistotiloissa työtä tekeviin verrattuna yli kaksi kertaa todennäköisemmin enemmän kuin vaaditut työtunnit, ja heillä on riski saada lepoa vähemmän. Kolmasosa etätyön tekijöistä ilmoittaa työskentelevänsä vapaa-ajallaan päivittäin tai useamman kerran viikossa, kun työpaikalla työtä tekevien joukossa osuus on vain viisi prosenttia.

Talouselämä haastatteli aiheesta vuosi sitten Ammattiliitto Pro puheenjohtaja Jorma Malista. Meidän huolemme Prossa on ennen kaikkea alle 35-vuotiaiden uupuminen jo työuran alkuvaiheessa työn kuormituksen vuoksi. Nopeasti muuttuvassa työelämässä on myös löydettävä nopeasti turvallisen työn pelisääntöjä.

Suomalainen media sen sijaan provosoitui – taas.

Uudet avaukset, joilla on pyritty ratkaisemaan nykyisen työelämän ongelmia, kuten uupumista, työn ja perheen yhteensovittamista tai työn mielekkyyttä, on lähes perehtymättä asiaan teilattu.

Ylen Jälkiviisaissa Ville Blåfield kutsui Matias Mäkysen avausta oikeudesta olla tavoittamattomissa vaaliprovoksi. Perusteluiksi idean toimimattomuudelle hän kertoi itse työskentelevänsä tietotyöläisenä 25 vuotta ja olleen aina tavoitettavissa vapaa-ajallaan työhön. Myös Aamulehden uutispäällikkö Vesa Laitinen kiirehti kommentoimaan avausta vieraantumiseksi työelämästä.

Toivoisi, ettei media sortuisi Humen giljotiinin kaltaisiin argumentaatiovirheisiin, jossa siitä, miten asia on nyt, päätellään kuinka asioiden tulisi olla. Työelämää voi ja tulee voida kehittää ihmisen mittaiseksi.

Suomessa on sitä paisti jo hyviä kokemuksia tästäkin toimintatavasta. Esimerkiksi yli tuhat taloushallinnon asiantuntijaa työllistävällä Rantalainen Groupilla työntekijöiden oikeus irrottautua työstä on otettu mukaan työehtosopimukseen.

Rantalaisen lakiasiainjohtaja Kimmo Martikainen toteaa Talouselämän haastattelussa, että yrityksessä haluttiin taata työntekijöille häiriötön palautuminen vapaa-ajalla. Yritys kantoi huolta henkilöstön jaksamisesta ja viihtyvyydestä: ”Emme halua tunnollisten työntekijöidemme stressaavan töistä vapaallaan”.

Uupumusongelma on todella iso kansanterveydellisesti, mutta myös kansantaloudellisesti. Suomessa arviolta 600 000 suomalaista kärsii vakavista jaksamisongelmista. Työelämän ulkopuolelle työkyvyttömyyseläkkeelle joutuu yhä useampi ja erityisesti nuori. Suurin yksittäinen syy siihen ovat mielenterveysperustaiset.

Työkyvyttömyyseläkkeellä olevista johtuva potentiaalisen työpanoksen menetys on vuosittain noin 8,0 miljardia €. Työuupumusta aiheuttaa erityisesti liian suuri työkuorma. Yli neljännes suomalaisista kärsii jossain vaiheessa elämäänsä työuupumuksen oireista. Työuupumus lisää riskiä sairastua masennukseen ja ahdistuneisuushäiriöön. Selkeän määritelmän puuttumisen vuoksi moni työuupumuksesta kärsivä diagnosoidaan muun muassa masennuksesta kärsiväksi, sillä Kelakaan ei hyväksy työuupumusdiagnoosia, vaikka ongelmat yleistyvät koko ajan.

Tutkimusprofessori Minna Huotilaisen mukaan työuupumus on lisääntynyt työelämässä tapahtuneen muutoksen myötä. Hänen mukaansa työuupumus ei johdu ihmisestä, vaan työelämässä tapahtuneesta muutoksesta.

Microsoftin globaalin selvityksen perusteella 30 % suomalaisista kokee, että työnantaja ei välitä heidän työnsä ja vapaa-ajan tasapainosta. Globaalisti näin ajattelee 19 % työntekijöistä. Selvisi myös, että Teamsissa lähetetään peräti 42 % enemmän viestejä työajan ulkopuolella ja kokouksissa vietetään 2,5 kertaa enemmän aikaa kuin ennen pandemiaa.

OECD arvioi, että heikentyneen mielenterveyden vuosikustannukset Suomelle ovat 11 miljardia euroa eli noin 5,3 prosenttia bruttokansantuotteesta. Työmarkkinakustannukset ovat 4,7 miljardia euroa. Kela maksoi viime vuonna sairauspäivärahaa mielenterveyden häiriöiden perusteella 5,2 miljoonasta päivästä, mikä on yli kolmannes kaikista sairauspäivärahapäivistä. Mielenterveyden häiriöt ovat yleisin syy sairauspäivärahan saamiselle.

Mitä jos ihan pikkuisen annettaisiin tilaa keskustelulle turvallisemman etä- ja hybridityön pelisäännöistä? Näin saataisiin ehkä työelämästäkin ihmisen kokoista.

Kirjoittaja on Ammattiliitto Pron yhteiskuntasuhdejohtaja.