Työturvallisuudessa on tähän saakka keskitytty fyysiseen turvallisuuteen, ja psykososiaaliseen turvaan liittyvät asiat eivät ole saaneet vielä riittävää huomiota. Mielenterveysongelmat ovat merkittävä tekijä työkyvyttömyyseläkkeelle jäämisen sekä pitkien sairausvapaiden syy.

— Uupumustapauksia meillä ei edes tilastoida. Lisäksi hälyttävää on nuorien alle 35-vuotiaiden työelämästä pois jäävien määrä, Ammattiliitto Pron yhteiskuntasuhdejohtaja Maria Mäkynen aloittaa.

Hänen mukaansa nuoria uuvuttaa työelämän epämääräisuus, kovat paineet menestymiseen ja toisaalta mielenterveysongelmista yksilökeskei­sesti puhuminen.

— Jos ongelmat johtuvat työelämästä ja -yhtei­söstä, eivät siihen auta pelkästään henkilökoh­tainen asennemuutos, self help -kirjallisuus tai yksilöterapia.

Isona rakenteellisena haasteena Mäkynen nä­kee, että lainsäädännössä psykososiaalisia turval­lisuustekijöitä ei ole määritelty yhtä tarkasti kuin fyysisiä.

— Työelämän kuormitustekijät ovat muuttuneet. Kuormittavasta ajattelutyöstä ei irrottauduta sul­kemalla toimiston ovi. Samalla työstä on myös tullut oman identiteetin osa, ja työelämä pureutuu uudella tavalla minuuteen.

Uupumukselle oma diagnoosi 

Mäkynen korostaa, että nyt on erityisen kriittistä tukeutua yhteiseen sopimiseen, neuvotteluun ja yhteistyöhön.

— Suomalainen työmarkkinamallimme pohjau­tuu neuvotteluun ja yhteiset säännöt ovat tärkeitä. Itse työyhteisöissä voidaan esimerkiksi sopia palk­ka-avoimuudesta, keskustella turvallisen työn pe­riaatteista tai avata mitkä uralla etenemisen mah­dollisuudet ovat.

Pro liittona tukee paremman työelämän ra­kentamisessa, toimia työntekijöiden tukiverkkona työpaikalla sekä varmistaa yhdenvertaiset työeh­dot. Nämä ovat myös menestyneen yrityksenkin eväitä.

— Quiet quittingin sijaan kannustamme ongelmatilanteissa ottamaan yhteyttä luot­tamusmieheen tai työsuojeluvaltuutettuun, jotta haasteita voidaan ratkaista koko työyh­teisön osalta. Yksi työntekijä ei joudu kan­tamaan riskiä asemansa heikkenemisestä.

Mäkynen toivoo myös aktiivisempaa otetta esihenkilöiden kouluttamiseen psy­kososiaalisesti turvallisen työn periaatteista.

Tärkeänä lainsäädännöllisenä muutok­sena hän näkisi sen, että uupumus voitai­siin diagnosoida ennen kuin se muuttuu masennukseksi.

— Samalla voitaisiin luoda Ruotsista tut­tuja toimintaperiaatteita, joissa uupunut saa sairasvapaata ja vapaan aikana luodaan konkreettinen suunnitelma töihin palaa­misen mahdollistamiseksi. Tarvitsemme tällaisia konkreettisia, ennaltaehkäiseviä työvälineitä myös Suomeen, Mäkynen summaa.