Työturvallisuudessa on tähän saakka keskitytty fyysiseen turvallisuuteen, ja psykososiaaliseen turvaan liittyvät asiat eivät ole saaneet vielä riittävää huomiota. Mielenterveysongelmat ovat merkittävä tekijä työkyvyttömyyseläkkeelle jäämisen sekä pitkien sairausvapaiden syy.
— Uupumustapauksia meillä ei edes tilastoida. Lisäksi hälyttävää on nuorien alle 35-vuotiaiden työelämästä pois jäävien määrä, Ammattiliitto Pron yhteiskuntasuhdejohtaja Maria Mäkynen aloittaa.
Hänen mukaansa nuoria uuvuttaa työelämän epämääräisuus, kovat paineet menestymiseen ja toisaalta mielenterveysongelmista yksilökeskeisesti puhuminen.
— Jos ongelmat johtuvat työelämästä ja -yhteisöstä, eivät siihen auta pelkästään henkilökohtainen asennemuutos, self help -kirjallisuus tai yksilöterapia.
Isona rakenteellisena haasteena Mäkynen näkee, että lainsäädännössä psykososiaalisia turvallisuustekijöitä ei ole määritelty yhtä tarkasti kuin fyysisiä.
— Työelämän kuormitustekijät ovat muuttuneet. Kuormittavasta ajattelutyöstä ei irrottauduta sulkemalla toimiston ovi. Samalla työstä on myös tullut oman identiteetin osa, ja työelämä pureutuu uudella tavalla minuuteen.
Uupumukselle oma diagnoosi
Mäkynen korostaa, että nyt on erityisen kriittistä tukeutua yhteiseen sopimiseen, neuvotteluun ja yhteistyöhön.
— Suomalainen työmarkkinamallimme pohjautuu neuvotteluun ja yhteiset säännöt ovat tärkeitä. Itse työyhteisöissä voidaan esimerkiksi sopia palkka-avoimuudesta, keskustella turvallisen työn periaatteista tai avata mitkä uralla etenemisen mahdollisuudet ovat.
Pro liittona tukee paremman työelämän rakentamisessa, toimia työntekijöiden tukiverkkona työpaikalla sekä varmistaa yhdenvertaiset työehdot. Nämä ovat myös menestyneen yrityksenkin eväitä.
— Quiet quittingin sijaan kannustamme ongelmatilanteissa ottamaan yhteyttä luottamusmieheen tai työsuojeluvaltuutettuun, jotta haasteita voidaan ratkaista koko työyhteisön osalta. Yksi työntekijä ei joudu kantamaan riskiä asemansa heikkenemisestä.
Mäkynen toivoo myös aktiivisempaa otetta esihenkilöiden kouluttamiseen psykososiaalisesti turvallisen työn periaatteista.
Tärkeänä lainsäädännöllisenä muutoksena hän näkisi sen, että uupumus voitaisiin diagnosoida ennen kuin se muuttuu masennukseksi.
— Samalla voitaisiin luoda Ruotsista tuttuja toimintaperiaatteita, joissa uupunut saa sairasvapaata ja vapaan aikana luodaan konkreettinen suunnitelma töihin palaamisen mahdollistamiseksi. Tarvitsemme tällaisia konkreettisia, ennaltaehkäiseviä työvälineitä myös Suomeen, Mäkynen summaa.
Maria Mäkynen houstaa Ammattiliitto Pron podcast-sarjaa 8 myyttiä työuupumuksesta. Jaksojen aikana ravistellaan haitallisia asenteita työuupumuksen taustalla.
